Lukijalta: Kunnat ympäristöratkaisujen keskiössä: energiaratkaisut oleellisia, polttoon perustuva energiantuotanto jätettävä taakse

Jari Luukkonen

Suomen tavoite on olla hiilineutraali hyvinvointivaltio vuoteen 2035 mennessä. Suomi on myös kansainvälisesti sitoutunut pysäyttämään luonnon köyhtymisen. Nämä tavoitteet eivät toteudu ilman kuntia, jotka ovat keskeisiä toimijoita ympäristöasioissa. Päätöksillä on kiire, sillä ne on tehtävä tulevien valtuustojen toimikaudella. Siksi kuntavaalit ovat tärkeät ympäristön kannalta.

Ilmaston kannalta isoin kysymys ovat kunnan energiaratkaisut. On tärkeää, että kunnissa siirrytään pois polttoon perustuvasta energiantuotannosta. Ratkaisu löytyy eri keinojen älykkäästä yhdistelmästä: energiatehokkuudesta, energiavarastoista, joustavista energiaverkoista, lämpöpumpuista, geotermisestä energiasta, hukkalämmön hyödyntämisestä ja kysyntäjoustoista, joiden avulla polttoaineiden käytön tarve minimoidaan.

Sen sijaan fossiilisen energian korvaaminen valtaosin bioenergialla, kuten metsähakkeella tai metsäteollisuuden sivutuotteilla, ei ole ilmaston tai luonnon kannalta kestävä ratkaisu. Bioenergiaa ei myöskään riitä kaikille nyt suunnitelluille käyttökohteille.

Luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi on olennaisen tärkeää, mitä teemme metsille. Kunnat omistavat yhteensä noin 430 000 hehtaaria metsiä, joiden käsittelystä ja käytöstä ne päättävät. Kuntien talousmetsät tulee säästää avohakkuilta siirtymällä jatkavan kasvatuksen menetelmään.

Virkistysmetsien käsittelyssä pitää säilyttää metsän tuntu. Niitä ei tarvitse siistiä kuin puistometsiä.

Hyvinvoiva luonto lisää tutkitusti terveyttä. Lähimetsien ja muiden virkistysalueiden arvostus onkin korona-aikana ollut huipussaan. Virkistysmetsien käsittelyssä pitää säilyttää metsän tuntu. Niitä ei tarvitse siistiä ja raivata kuin puistometsiä.

Luonnontilaiset vanhat metsät ja muut arvokkaat luontoalueet pitää suojella hakkuilta. Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metso tarjoaa kunnille keinoja ja rahoitusta suojella metsiensä luontoarvoja.

Kuntien tulee suojella myös vesistöjen luontoarvoja. Vesivoimarakentaminen hävitti aikoinaan lähes kaikki vaelluskalamme. Toimivien vesivoimaloiden lisäksi kalojen kutuvaelluksen voivat katkaista muun muassa väärin rakennetut siltarummut sekä käytöstä poistetut vesivoimalat ja vanhat myllyt.

Kunnan omistuksessa olevat, vaelluskalojen kulkua haittaavat turhat rakennelmat olisi poistettava ja arvioitava kuntaomisteisten vesivoimaloiden tarpeellisuus ja niiden purkamismahdollisuus valtion tuella.

Kunnan omistuksessa olevat, vaelluskalojen kulkua haittaavat turhat rakennelmat olisi poistettava

Liiallisista ravinnekuormista johtuva rehevöityminen on Itämeren ja monien sisävesien suurin ongelma. Paitsi pelloilta ja talousmetsistä, ravinteita valuu vesiin myös taajamista hulevesien mukana. Veden viivyttäminen kosteikkojen ja sadepuistojen avulla vähentäisi vesien rehevöitymistä, rikastuttaisi luontoa ja loisi kauniita maisemia.

Ympäristökriisin ratkaiseminen on aikamme suurin tehtävä, jonka ketterimmät ja nokkelimmat ratkaisijat ovat voittajien joukossa. Samalla, kun kunnat tekevät välttämättömiä muutoksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi, myös kuntalaisten hyvinvointi voi lisääntyä. Yhtälössä voittajia ovat kaikki: kunnat, kuntalaiset ja luonto.

Kirjoittaja on WWF Suomen suojelujohtaja.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut