Lukijalta: Korkeakoulujen todistusvalinta ajaa lukiot ahtaalle

Sari Hyytiäinen

Yliopistot ja korkeakoulut valitsevat nyt toista kertaa pääosan uusista opiskelijoista suoran todistusvalinnan avulla. Vaikka uudistus on vielä näin uusi, sen vaikutus lukioihin on jo osoittautunut monella tavalla karuksi.

Lukioista on tehty preppauskeskuksia, joissa on entistä kovempi kiire. Erityisen konkreettisesti tämä on näkyvissä kevään ylioppilastutkinnossa. Lukioissa tapahtuvan kokeiden alustavan arvioinnin aikataulu on laadittu niin, että opettajille ei jää tarpeeksi työaikaa; heidän oletetaan tarkistavan yo-kokeita myös pääsiäisen aikaan.

Eikö vapaa ole kuitenkin tarkoitettu lepoon? Olisiko tällainen mahdollista millään muulla alalla ilman työntekijän omaa suostumusta ja kovia ylimääräisiä korvauksia?

Kireän aikataulun takana on korkeakoulujen valintauudistus. Korkeakoulut haluavat yo-tulokset mahdollisimman aikaisin. Yo-kirjoitusten aika on lukioissa erittäin hektistä. Samaan aikaan pyörivät opetus, koeviikko kokeineen ja tarkistuksineen, ylioppilaskirjoitusten valvonnat, jotka lisääntyvät rajattoman korotusmahdollisuuden myötä ja koronarajoitusten takia, ja yo-suoritusten alustava arviointi. Tänä keväänä työtä lisäävät vielä lukion uuden opetussuunnitelman valmistaminen ja valmistautuminen oppivelvollisuuden pidentymiseen.

Lukioista on tehty preppauskeskuksia, joissa on entistä kovempi kiire.

Tämä kaikki saattaa opettajien työssä jaksamisen huolestuttavan koville. Kun opettajat joutuvat tekemään ylioppilaskokeiden alustavan arvioinnin kiireellä, hutiloiden, lopullisesta arvioinnista vastaavat sensorit joutuvat tekemään lisätyötä, mikä taas vie heiltä enemmän aikaa. Opiskelijoiden oikeusturva saada tasapuolista arviointia on kuitenkin itseisarvo.

Todistusvalintauudistuksen myötä lukion yleissivistävä rooli kapenee. Opiskelijat valitsevat opintojaan lähinnä sen perusteella, mistä on suora hyöty jatko-opintoihin haettaessa. Kielivarantomme kapenee, kun ajatellaan, että pelkkä englanti riittää, ja reaaliaineiden tietämys suppenee, kun niiden kirjoittaminen ylioppilastutkinnossa vähenee.

Lukio-opiskelulle maustetta antavat koulukohtaiset valinnaiset kurssit eivät toteudu liian pienen osanottajajoukon vuoksi. Kaiken kaikkiaan matemaattis-luonnontieteelliset aineet jyräävät alleen humanistiset aineet.

Vieläkö ihmetellään, miksi lukion opiskelijat ja opettajat uupuvat?

Kirjoittaja on Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut