Pääkirjoitus: Valtio ja verottaja nostivat kunnat suosta, mutta ilo uhkaa jäädä lyhyeksi

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kuvaa kuntien kohentunutta taloustilannetta vain hetken hengähdykseksi. Markku Ulander / Lehtikuva

Lahti ei jää ainoaksi kaupungiksi tai kunnaksi, joka onnistuu tekemään kaikki etukäteisarviot ylittävän tilinpäätöksen viime vuodelta.

Kaupunginjohtaja Pekka Timonen julkisti toissa viikolla ennusteen, jonka mukaan Lahden tulos kohoaa lähes 40 miljoonaan euroon eli historiallisen suuriin lukemiin. Viime päivinä samaa ilosanomaa on kuultu ympäri valtakunnan. Lahden ovat jo nokittaneet muiden muassa Helsinki liki 500 miljoonan ja Espoo 140 miljoonan euron ylijäämällään.

Ja mitä isot edellä, sitä pienemmät perässä. Tilastokeskus arvioi, että kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos kohoaa peräti 1,7 miljardia euroa plussan puolelle. Muutos edellisvuodesta on melkoinen, sillä silloin vastaava luku painui 200 miljoonaa euroa miinukselle.

Poliitikot tyytyväisiä Lahden viime vuoden vahvaan tulokseen, mutta talouden tasapainotukselle ei nähdä vaihtoehtoa

Äkillistä käännettä ennätyksellisen huonosta vuodesta poikkeuksellisen hyvään ei selitä ihme, vaan kaksi kuntien omasta toiminnasta täysin riippumatonta tekijää.

Niistä vähäisemmän taustalta löytyy verottaja. Taannoisesta verokorttiuudistuksesta seurasi, että 350 miljoonaa euroa edellisvuoden kunnallisverotuloja kilahti kuntien kassaan vasta viime vuoden lopulla. Potti tuli monelle iloisena yllätyksenä, mutta vielä iloisempi yllätys oli, kuinka avokätisesti valtio lopulta jakoi kunnille tukea koronakriisin seurauksena – ja osin ehkä myös varjolla.

Yhteensä valtio muisti kuntia koronatukipaketeillaan kolmen miljardin euron edestä. Se on miljardin verran enemmän kuin kriisin on arvioitu aiheuttaneen kunnille taloudellisia menetyksiä.

Kohta palataan normaaliin päiväjärjestykseen.

Hallitus perustelee avokätisyyttään tarpeella varmistaa kunnille rahkeet varautua myös kriisin jälkeiseen tulevaisuuteen. Sekään ei ole haasteita vailla. Toisaalta kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) on muistuttanut, että kuntatalouden kehitys jää tukipakettien ansiosta poikkeukselliseksi. Tänä vuonna ylimääräistä rahaa jaetaan enää laskuja vastaan, ja kohta palataan normaaliin päiväjärjestykseen.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen on luonnehtinut tilannetta "hetken hengähdykseksi". Siksi kunnissa nopeasti virinneet ehdotukset ylijäämien kuluttamiseksi saman tien erilaisiin kauniisiin tarkoituksiin edustavat lyhytnäköistä populismia, jota ei muuta hovikelpoisemmaksi edes kuntavaalien lähestyminen.

Toki paine sopeuttaa taloutta ei kaikissa kunnissa ole nyt kertyvien ylijäämien ansiosta aivan yhtä kova kuin mitä se näytti vielä pari kuukautta sitten. Kokonaan paine ei kuitenkaan ole poistunut, eikä poistu, niin kauan kuin väestön ikääntyminen ja monella myös muuttotappiot iskevät yhä syvempää lovea kuntien kassaan.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.