Pääkirjoitus: Elinkeinoelämä vetoaa järkevin perustein ministeriin, jotta tämä pysäyttäisi hintaansa nähden hyödyttömän ratahankkeen

Laaja joukko elinkeinoelämän edustajia pyytää ministeri Timo Harakkaa harkitsemaan uudestaan kannattamatonta itärataa. Juha Peurala / arkisto

Hämeen elinkeinoelämää edustava kauppakamari lähetti väkevän viestin liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle (sd.) tulevista ratahankkeista. Yli 230 henkeä allekirjoitti vetoomuksen, jossa ministeriötä kannustettiin suhtautumaan pidättyväisesti Kouvolasta Porvoon kautta pääkaupunkiseudulle kaavaillun niin sanotun itäradan edistämiseen. Vetoomuksessa kiinnitettiin huomiota radan kustannuksiin ja heikkoon kannattavuuteen. Pelkästään suunnitteluun pitäisi varata 70 miljoonaa euroa, josta radanvarren kunnat joutuisivat maksamaan puolet.

Merkillepantavaa vetoomuksessa oli sekä allekirjoittaneiden suuri määrä että heidän alueellinen kattavuutensa. Tämän myötä tuli selväksi, että huoli idän ratalinjauksista ei painotu vain Lahden seudulle, vaan ongelmaan on herätty laajalti myös Kanta-Hämeessä ja Tampereen seudulla. Lahden kaupunginjohtajan Pekka Timosen ohella vetoomuksen olivat allekirjoittaneet muun muassa Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala ja Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen.

Itäradan hyötysuhde on jäänyt liikenneviraston selvityksessä selvästi heikommaksi kuin nykyisen ratalinjan kehittäminen Lahden oikoradan pohjalta. Itärataa ei voi rakentaa ilman, että myös lentorata rakennetaan. Lahden kaupunki on sitoutunut rahoittamaan lentorataa toisin kuin itäisen radan varren kunnat, vaikka nekin merkittävältä osin käyttäisivät tätä yhteyttä tulevaisuudessa, tulipa itärataa tai ei.

Jos itärata päätettäisiin rakentaa, sen ehtona olevan lentoradan kustannuksia pitää kohdistaa myös itäradan vaikutuspiirissä oleville kunnille. Kahden miljardin euron itäradassa on kyse Kouvolan radasta, josta hyötyvät pääasiassa vain Kouvola ja Porvoo. Siitä huolimatta tätä oikaisua rahoittamaan on haalittu kuntia Kajaania myöten.

Lahden oikorataan perustuva ratkaisu ei syrjisi ketään.

Suunnitteluyhtiön miljoonat kuntien budjeteista voivat löytyäkin, mutta rakentamisen kustannukset ovatkin aivan toista luokkaa. Kuntien on hyvä tiedostaa sekin, että ministeriössä on jo tutkittu rahoitusmallia, jossa kunnat maksavat enemmän ja valtio vähemmän. Tähän liittyvän hyötyjä maksaa -selvityksen Väylävirasto toteutti vuonna 2019.

Valtion hankkeena itärata on poikkeuksellinen, sillä sen annettaisiin heikentää yksittäistä aluetta. Selvityksissä on todettu, että itärata vaikuttaisi kielteisesti Lahden seutuun.

Sen sijaan Lahden oikorataan perustuva ratkaisu ei syrjisi ketään, mutta parantaisi yhteyksiä itäisessä Suomessa laajasti. Matka-ajat nopeutuisivat lähes saman kuin itäratavaihtoehdossa, mutta paljon pienemmillä veronmaksajien panostuksilla.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.