Pääkirjoitus: Suomella on kova työ kivuta takaisin naapureidensa kelkkaan

Suomen vaatimaton talouskasvu sai valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) pohtimaan, onko Suomi enää Pohjoismaa. Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Hallitus pitää huhtikuun lopulla niin sanotun puoliväliriihen, jossa sen odotetaan tekevän järeitä päätöksiä julkisen talouden vahvistamiseksi koronakriisin jäljiltä. Vaikka riihi lämmitetään kuntavaalien takia tavallista myöhemmin keväällä, erilaiset neuvonantajat ovat lähteneet jo liikkeelle.

Riippumattomista asiantuntijoista koostuva talouspolitiikan arviointineuvosto kiirehtii vastikään hallitukselta suunnitelmaa tarvittavista sopeuttamistoimista, vaikka niiden aika koittaisi vasta tuonnempana. Tällä viikolla vuorossa olivat valtiovarainministeriön virkamiehet. He kiinnittivät raportissaan vakavaa huomiota siihen, kuinka Suomi on jäänyt työn tuottavuudessa ja investoinneissa pahasti jälkeen muista Pohjoismaista sekä Saksasta ja Hollannista.

Verrokkimaat ovat paitsi naapureitamme, myös kovimpia kilpailijoitamme vientimarkkinoilla. Siinä missä ne nousivat nopeasti jaloilleen finanssikriisin jäljiltä, Suomi on jatkanut kyntämistään. Taannoinen lyhyeksi jäänyt kasvupyrähdys ei ole riittänyt palauttamaan maamme BKT:tä vuoden 2007 tasolle.

Raportti sai valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) pohtimaan, onko Suomi enää Pohjoismaa. Kysymys ei ehkä vielä ole ajankohtainen, mutta sellaiseksi se voi muuttua, jos emme saa kiihdytettyä talouskasvuamme naapureidemme tasolle. Nykytahdilla emme kykene pitkän päälle rahoittamaan pohjoismaista hyvinvointivaltiota sellaisena kuin olemme sen oppineet tuntemaan.

Raportissa osoitetaan kasvumme pullonkauloiksi matala työllisyys, kehno tuottavuuden kasvu ja tuotannollisten investointien puute. Nämä tulpat eivät poistu itsestään, vaan tarvitaan politiikkatoimia, VM:n virkamiehet huomauttavat.

Riitaa syntyy, kun ruvetaan keskustelemaan tarvittavista toimista.

Itse huomautukseen on vaikea väittää vastaan, mutta riitaa syntyy, kun alkaa keskustelu siitä, mitä olisivat nämä tarvittavat toimet. Raportista oli tuskin muste ehtinyt kuivua, kun julkisuudessa alettiin kinastella, olisiko siinä esille nostetusta paikallisesta sopimisesta oikeasti ratkaisevaa apua.

Kritiikille on aina sijansa, mutta talouskasvuamme ei saada riittävään nousuun, jos kaikki sen edistämiseksi esitetyt toimet ammutaan alas sitä mukaa kuin joku uskaltaa nostaa niitä esille.

Perätyt toimet eivät kirvoita vain suosionosoituksia. Silti niitä on uskallettava tehdä, jotta maamme saisi kurotuksi umpeen naapureidensa saavuttaman etumatkan hyvinvointivaltion ylläpitäjinä. Tehtävä on vaativa, mutta päättäjiämme kannustanee käymään siihen käsiksi tietoisuus siitä, että mitä kestävämpään kasvuun talous saadaan, sitä pienemmäksi jää tarve sopeuttaa sitä vielä paljon vaikeammilla päätöksillä.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut