Millamari Uotilan Esalainen: Kotihoidontuen poistaminen on ontuva työllisyystoimi

Millamari Uotila

Millamari Uotila

Kotihoidontuki nousi taas tapetille, kun työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän kerrottiin ehdottavan tuesta luopumista. Työryhmän arvion mukaan jopa 10 000 äitiä saataisiin nopeammin töihin, kun kotihoidontuki poistettaisiin.

Tuen nostaminen esiin ei ollut uutta eikä yllättävää. Siihen on aiemminkin ehdotettu lyhennyksiä ja pienennyksiä, mutta nyt leikkuria käytettäisiin siivujen sijaan koko kimpaleeseen – työllisyyden nimissä.

Ongelma vain on, että tuentarve ei ole hävinnyt ja työllisyysvaikutuksetkin herättävät lähinnä kysymysmerkkejä.

Kotihoidontuen poistaminen on monella tavalla ongelmallinen työllisyystoimi. Ensimmäiseksi voi kysyä, onko fokus ollenkaan oikea.

Kotihoidontukea voi saada ansiosidonnaisten perhevapaiden jälkeen siihen saakka, kunnes nuorin lapsi täyttää kolme vuotta.

Aiempaa harvempi vanhempi kuitenkaan hoitaa lasta kolmevuotiaaksi asti kotona. Pitkät tukikaudet ovat vähentyneet.

Tarvitseeko kotihoidontuella lapsia hoitavia siis todella hoputtaa töihin?

Entä sitten pidempään kotona olevat vanhemmat. Tiedetään, että pidempiä tukikausia käyttävät muita useammin naiset, joiden koulutustaso on matalampi ja joiden on vaikeampaa työllistyä. Monella ei ole vakityötä, johon palata.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Johanna Närvi kommentoi Helsingin Sanomien jutussa, että tukikauden lyhentäminen koskettaisi etenkin heikommassa työmarkkina-asemassa olevia äitejä, joiden työllistyminenkin olisi hankalampaa.

Nopean työllistymisen sijaan edessä olisi todennäköisesti toisenlaisiin tukiin turvautuminen, sillä kotihoidontuen poistaminen ei vielä tuo yhtään uutta työpaikkaa.

THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmi arvioi, että kotihoidontuki ei sinänsä ole ratkaiseva pienten lasten äitien työllisyysasteessa. Oleellista on, onko töitä saatavilla.

Kotihoidontuen poistamisen työllisyysvaikutus on vähintäänkin epävarma. Samaan aikaan tuesta luopumisen seuraukset ulottuisivat laajalle. Oikeastaan on aika yksisilmäistä katsoa kotihoidontukea vain työllisyyden näkökulmasta.

Esimerkiksi päivähoidon tarve kasvaisi selvästi, ja se lisäisi myös julkisia menoja.

On epäselvää, missä säästöt lopulta syntyisivät.

Puhe kotihoidontuen poistamisesta tuntuu myös poukkoilulta. Samaan aikaan toisaalla korostetaan laajan perhevapaauudistuksen tarvetta. Työn ja lastenhoidon yhdistämistä halutaan helpottaa ja lapsiperheiden arkea joustavoittaa.

Lapsia pitäisi ylipäätään syntyä enemmän.

Tuen poistaminen sopii huonosti yhteen näiden tavoitteiden kanssa. Se heikentäisi perheiden pärjäämistä ja lähettäisi karun signaalin. Lapsiperheystävällisen ilmapiirin luomisessa mielikuvillakin on väliä.

Selvää on, että kotihoidontuen muutokset herättävät tunteita niin poliittisella kentällä kuin ihmisten arjessa. Kyse on väistämättä paitsi mitattavista luvuista myös arvoista: siitä, mitä lopulta pidetään tärkeänä.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut