Ehdokkaalta: On hyödyllistä ehkäistä terveys- ja hyvinvointihaittoja jo kaavoituksen yhteydessä

Pentti Lampi

Asuinalueiden ilmanlaatu, vilkkaat liikenneväylät, teollisuusalueiden riskit, asuinalueiden viihtyisyys ja turvallisuus monien muiden tekijöiden ohella heijastuvat ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimustiedon pohjalta tiedetään lukuisten ympäristöaltisteiden aiheuttavan terveyshaittoja. Elinympäristön aiheuttamat terveyshaitat ovatkin tärkeä osa ihmisten hyvinvointiin vaikuttavista, seurantaa ja toimenpiteitä vaativista muuttujista.

Tutkimustietoa on olemassa runsaasti, mutta yleisellä tasolla voi todeta, että ympäristöaltisteet aiheuttavat väestötasolla merkittävää kuolleisuutta, huomattavia vuotuisia tautimääriä ja erilaisia muita ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin heijastuvia vaikutuksia.

Terveellisiin ja turvallisiin asuin- ja elinolosuhteisiin vaikutetaan kaavojen kautta. Ympäristön mahdolliset haittatekijät ovat luonteeltaan ja laajuudeltaan sellaisia, että on hyödyllistä pyrkiä tekemään terveys- ja hyvinvointihaittoja ehkäiseviä ratkaisuja jo kaavoituksen yhteydessä. Kaavatasosta riippuen näkökulma ympäristövaikutuksiin vaihtelee.

Maakuntakaavoituksessa konkretisoidaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joihin kuuluu yhtenä terveellinen ja turvallinen elinympäristö. Tällöin esimerkiksi haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys.

Kuntatasolla tärkeäksi muodostuu erityisesti vaikuttaminen yleis- ja asemakaavojen yhteydessä. Terveys- ja hyvinvointinäkökulmasta kaavoituksen yhteydessä tarkastellaan mahdollisimman laajasti asukkaiden elinpiiriin vaikuttavia asioita. Yleiskaavoissa korostuvat vaikutukset terveyteen, sosiaalisiin olosuhteisiin ja kulttuuriin. Asemakaavoissa korostuvat myös turvallisuusvaikutukset ja vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin.

Erityisesti suurien hankkeiden yhteydessä suunnittelukäytäntöihin sisältyy erillinen ympäristövaikutusten arviointi. Kaavoitusta ohjaavassa lainsäädännössä on varmistettu myös, että suunnittelumenetelmissä huolehditaan osallisuuden ja vuorovaikutteisuuden toteutumisesta. Tällöin tavoitteena on, että kaikilla on riittävän aikaisessa vaiheessa mahdollisuus keskustella suunnittelun vaikutuksista ja ottaa niihin kantaa.

Tavoitteena on, että kaikilla on riittävän aikaisessa vaiheessa mahdollisuus keskustella suunnittelun vaikutuksista.

Kehittyvissä maakunnissa ja kunnissa erilaisia kaavoja laaditaan jatkuvasti. Esimerkiksi Hollolan kunnan lähivuosien kaavoitusohjelma on mittava. Mahdollisuuksia edistää hyvää asuin-, elin- ja toimintaympäristön toteutumista on runsaasti, koska kaavojen valmistelussa ja lopullisissa päätöksissä kuntalaisten sosiaalinen hyvinvointi ja terveys ovat luontevasti yhtenä tärkeänä näkökulmana mukana.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kannattaa käyttää kaikkia soveltuvia mahdollisuuksia. Tällöin vaikuttamista elinympäristöstä mahdollisesti aiheutuviin tekijöihin ei ole syytä unohtaa.

Kirjoittaja on lääkintöneuvos, kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen ja kuntavaaliehdokas (kok.) Hollolasta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut