Mirka Soinikosken Vierailija-kirjoitus: Lapsiystävällisiä ja koronaturvallisia valintoja, kiitos!

Mirka Soinikoski

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen vetosi Helsingin Sanomissa kuntiin, että koronatoimia ei järjestetä lasten, nuorten ja perheiden kustannuksella. Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa on paljon kertynyttä hoitovelkaa kuluneelta vuodelta, samoin lastensuojelun puolella.

”Koko yhteiskunnan tasolla on vahvistettava lasten ja nuorten tulevaisuuden uskoa ja turvallisuuden sekä osallisuuden kokemuksia arjessa. On panostettava arjen peruspalveluihin”, totesi lapsistrategian koronatyöryhmän puheenjohtaja Esa Iivonen.

Tartuntaketjut etenevät nyt työpaikoilla ja perhepiirissä, suurimmaksi osaksi meidän aikuisten kesken siis. Talven kuuma peruna onkin ollut, miksi koulut, harrastus- ja nuorisotilat sekä urheiluseurat ovat tiukkojen rajoitustoimien kohteena? Nuorisolääkäri Silja Kosola huomautti Lääkärilehdessä varovaisuusperiaatteen väärinkäytöstä ja kysyi arviota lasten ja nuorten laatupainotettujen menetettyjen vuosien määrästä. Riskiryhmäläisten ja ikäihmisten kanssa osaamme ottaa ne huomioon, mutta entäs siellä elämänpolun alkupäässä? Lapsivaikutusten arvio kuuluu osaksi päätöksentekoa, myös korona-aikana.

Varomattomuuden ja ylivarovaisuuden välissä on tila, jonka voimme käyttää vastuullisesti tartuntamääriä ja altistuksia tarkasti seuraten. Urheilu- ja kulttuuriala on kehittänyt koronaturvallisia tapoja, niitä pitäisi saada käyttöön sitä mukaa, kun alueen tartuntalukemat antavat myöten.

Testaus ja ripeä jäljitys ovat edelleen avainasemassa kisassa virusta vastaan. Yhteiskuntaa saadaan avattua sitä mukaa, kun tartuntaketjut saadaan katkottua ja tartuntariskiarvio tarkentuu. Näin pääsemme kohdentamaan täsmätoimia paremmin ja samaan aikaan toisaalla ottamaan askeleen kohti normaalia.

Rajoitukset jatkunevat ainakin kesän korvalle, vaikka rokotukset etenisivät ilman toimitusvaikeuksia. Nopeita voittoja tai oikotietä entiseen ei ole tiedossa kenellekään.

Lapsivaikutusten arvio kuuluu osaksi päätöksentekoa, myös korona-aikana.

Koronavirukselle altistuu jo yli 10 000 suomalaista viikossa ja tartuntalukema kääntyi nousuun. Me kaikki ymmärrämme, että jos tartuntamäärät jatkavat nousuaan, siirrymme koko maassa 2. vaiheen rajoituksiin ja fiksut tavat palata kohti normaalia arkea tyssäävät siihen paikkaan.

Pääkaupunkiseutu päätti tällä viikolla yksimielisesti, että kipuraja lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rajoitusten haittavaikutuksissa ylittyi ja harrastustoimintaa palautetaan rajatusti. Tyks-erityisvastuualueella on koko ajan toimittu näin ja johtajaylilääkäri Mikko Pietilän mukaan altistumisia harrastuksissa ja kouluissa on tullut, mutta jatkotartuntoja ei juurikaan – kiitos täsmällisten koronaturvatoimien.

Viruksen tarttuminen vaatii kontaktin sairastuneen ihmisen kanssa. Siksi turvavälit, käsihygienia ja erityinen tarkkuus ovat nyt tarpeen jokaisessa kohtaamisessa, siivouksessa ja taukotilassa. Ratkaisevaa on vahva peruspeli: pese kädet, pidä kahden metrin turvavälit ja käytä maskia aina, kun et voi pitää turvaväliä, mene testiin pienestäkin oireesta, lataa koronavilkku ja ota rokote, kun sitä sinulle tarjotaan. Älä ota turhia riskejä ja pysy poissa ihmisten ilmoilta altistuneena, tai jos sinulla on oireita.

Muuntovirus muutti pelin sääntöjä ja nyt kysytään suomalaista sisua sen torjumisessa. Me kaikki tarvitsemme tulevaisuuden uskoa ja turvallisuutta arkeemme. Aikuiset jaksavat poikkeusoloja paremmin ja pidempään kuin lapset. Tehdään joka kohdassa lapsiystävällisiä ja koronaturvallisia valintoja.

Kirjoittaja on kansanedustaja (vihr.) Hämeestä.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut