Pääkirjoitus: Koronavauvoista ei voi vielä puhua, mutta suunta näyttää hyvältä – paljon on kuitenkin tehtävä, jotta lasten hankkiminen ei monelle tuntuisi hullunrohkealta teolta

Vauvoja syntyi viime vuonna hieman edellisvuotta enemmän. Vuonna 2019 uusia kansalaisia syntyi ennätyksellisen vähän. Juha Peurala

Lapsia syntyi viime vuonna Päijät-Hämeessä 79 enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkään jatkunut syntyvyyden lasku kääntyi hienoiseen nousuun myös koko maassa.

Tuoreet vauvaluvut tuovat toivoa, vaikka syntyvyyden pitäisikin vielä nousta huomattavasti, jotta nykyisiin hyvinvointivaltion rakenteisiin ei tarvitsisi puuttua.

Syntyvyys kääntyi vihdoinkin nousuun Päijät-Hämeessä – maakunta kiri keskussairaaloiden kakkoseksi, mutta koronavauvoista ei vielä voida puhua

Polttavin ongelma on eläkejärjestelmämme, joka perustuu siihen, että työssäkäyvät rahoittavat eläkkeellä olevien eläkkeet. Jos ikäluokat pienenevät rajusti, epäsuhta maksajien ja saajien välillä kasvaa kohtuuttomaksi. Onneksi ekonomistit ovat arvelleet, että syntyvyyden nousu 2020-luvulla voi vielä parantaa tilannetta ratkaisevasti.

Kansantalouden näkökulmasta olemme siis tärkeässä käännekohdassa. Syntyvyyskäyrä pitäisi saada osoittamaan ylöspäin myös tulevina vuosina.

Nykyajan naisia ei voi kuitenkaan motivoida synnyttämään valtion ja yhteisen edun nimissä. Poliitikkojen puheet synnytystalkoista ovatkin saaneet nopeasti osakseen arvosteluryöpyn.

Syntyvyyden laskusta on esitetty lukuisia arvioita. Välillä nuoret aikuiset leimataan mukavuudenhaluisiksi, kaikesta muusta kuin lasten hankinnasta kiinnostuneiksi, toiset taas näkevät ilmastonmuutoksen hillitsevän tehokkaasti synnyttämistä.

Lapsiperheiden tukia voisi nostaa.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että suomalaiset eivät saa niin paljon lapsia kuin toivoisivat.

Väestöliiton vuonna 2015 ja 2018 tekemissä kyselyissä ilmeni, että suomalaisten toivottu lapsiluku on hieman alle kaksi – eli selkeästi enemmän kuin tämän hetken kokonaissyntyvyys, 1,35.

Miltei puolet nuorista aikuisista toivoi kahden lapsen perhettä. Jos tämä haave toteutuisi, hyvinvointivaltion ylläpitämiseen olisi paremmat mahdollisuudet.

Lapsihaaveet jäävät toteutumatta monista syistä. Epävarmuutta tuovat työtilanteet, keskeneräiset opinnot, pienet asunnot, haasteet lastenhoidon järjestämisessä, yhteiskunnan riittämätön tuki ja vaikeudet työn ja perheen yhdistämisessä.

Kaikkiin näihin asioidaan pitää vaikuttaa, jos halutaan, että vauvoja syntyy enemmän.

Poika syntyi ja lisää lapsia saa tulla: "Olen tyytyväinen, että sain esikoisen tämän ikäisenä", sanoo 24-vuotias lahtelaisäiti

Lapsiperheiden tukia voisi nostaa tai ainakin lopettaa poukkoilevan politiikan, jossa tukia muutetaan ja leikataan. Mallia voi hakea vaikka Virosta, jossa tukia on lisätty ja syntyvyys on noussut.

Asuntopolitiikan pitäisi taata kohtuuhintaisia neliöitä sinne, missä työpaikatkin ovat.

Työpaikoilla pitäisi saada vauhtia kulttuuriin, jossa osa-aikatyön tekeminen on täysin luontevaa lasten takia.

Etätyöskentelyn läpimurto auttaa varmasti perheen ja työn yhdistämisessä. Toivottavasti korona-aika tuo vielä lisää nostetta syntyvyyteen.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut