Riikka Puhakan ja Paavo Heinosen Vierailija-kirjoitus: Nuorille hyvinvointia seikkailukasvatuksesta

Riikka Puhakka, Paavo Heinonen

Planetaarisen terveyden käsite kuvaa ympäristön tilan ja ihmisen hyvinvoinnin keskinäistä riippuvuutta. Luonnon hyvinvointi- ja terveyshyödyistä on saatu Lahdessakin tutkimusnäyttöä. Myönteiset luontokokemukset voivat myös lisätä halua pitää huolta ympäristöstä.

Etenkin teini-ikä voi edustaa luontosuhteessa ”aikalisää”, mutta luontokiinnostus palautuu usein aikuisuudessa. Lahden yläkouluissa tehdyn kyselyn perusteella valtaosa nuorista viettää usein aikaa erilaisissa luonnonympäristöissä. Pientä osaa luonto ei kuitenkaan näytä kiinnostavan. Moni viettää luonnossa vähemmän aikaa kuin lapsuudessa.

Luontoyhteyden ylläpitämisessä ja palauttamisessa voidaan hyödyntää seikkailukasvatuksellista toimintaa. Ammatillisesti ohjattujen, turvallisten ja seikkailullisten luontokokemusten avulla pyritään lisäämään itsetuntemusta ja positiivisen minäpystyvyyden tunnetta. Osallistujille tarjotaan haasteita, joiden kohtaamisen ja voittamisen avulla opitaan ja kasvetaan ihmisenä.

Koulutuskeskus Salpauksessa järjestettiin osana Luode-hanketta luonto- ja elämystoiminnan ohjaamisen kurssi, jossa hyödynnettiin seikkailukasvatuksen menetelmiä. Kasvatus- ja ohjausalan opiskelijoille suunnatulla kurssilla järjestettiin kolmen päivän melonta- ja vaellusretket Päijänteen ja Repoveden kansallispuistoihin.

Tutkimuksen perusteella opiskelijat elpyivät ja rentoutuivat luonnossa; he pystyivät irtautumaan arkielämän huolista ja murheista. Opiskelijat pääsivät retkillä koettelemaan rajojaan. He oppivat ottamaan vastuuta ja tunnistamaan uusia puolia itsestään.

Opiskelijat kokivat saaneensa itseluottamusta ja varmuutta siitä, että he pärjäävät uusissa ja haastavissakin tilanteissa. Kokemusten reflektoinnin avulla opiskelijat pystyvät ymmärtämään tunteidensa vaikutuksia hyvinvointiin sekä hyödyntämään henkisiä vahvuuksiaan myös arjen haasteista selviytymisessä.

Opiskelijat elpyivät ja rentoutuivat luonnossa; he pystyivät irtautumaan arkielämän huolista ja murheista.

Opiskelijat korostivat myönteisten tuntemusten lähteenä yhdessäoloa ryhmän kesken. Telttayöpyminen kaatosateessa tai auringonlaskun ihailu nuotion äärellä olivat syvälle mieleen painuvia kokemuksia, jotka vahvistivat paitsi ryhmän yhteishenkeä myös jokaista opiskelijaa. Osallistujat nauttivat moniaistisesta luonnon kokemisesta – äänistä, tuoksuista ja tuntemuksista.

Retket lisäsivät opiskelijoiden intoa liikkua luonnossa. Monien nuorten luontokiinnostus voidaankin palauttaa helposti – viemällä heitä luontoretkille. Jo lapsuusajan luontokokemukset ovat tärkeitä aikuisiän luontosuhteen, hyvinvoinnin ja ympäristövastuullisuuden kannalta.

Seikkailukasvatuksen menetelmiä voidaan käyttää ryhmäytymisen välineenä sekä työkaluna kehittää yksilön itsetuntemusta ja kykyä tunnistaa omat voimavaransa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää luontokasvatuksessa huomioimalla ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttavat tarpeet.

Kasvatuksellisen tuloksen aikaansaamiseksi fyysisen toiminnan ja luontokokemusten lisäksi ohjauksessa on otettava huomioon yksilön psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet.

Epäselvää on vielä, monipuolistaako luonnon virkistyskäyttö elimistön mikrobiomia ja parantaako se immuunipuolustuksen toimintaa. Lahden seudulla tullaan järjestämään 9. luokille tutkimus, jossa selvitetään retkeilyn ja muiden ulkoiluharrastusten terveys- ja hyvinvointivaikutuksia.

Puhakka on akatemiatutkija Naturewell-hankkeessa Helsingin yliopiston Lahden yliopistokampuksella. Heinonen luontoliikunnan ja seikkailukasvatuksen opettaja Suomen Urheiluopistossa Vierumäellä.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut