Lukijalta: Työllisyysasteen nosto heikentää julkista taloutta

Juri Nieminen

Esille nousee jatkuvasti tarve nostaa Suomen työllisyysastetta, jotta laaja julkinen sektori voidaan rahoittaa. Tavoite on oikea, sillä Suomen työllisyysaste on yhä selvästi muita Pohjoismaita alempi. Juha Sipilän (kesk.) pääministerikaudella työllisyysaste saatiinkin nousuun ja julkisen sektorin velkaantuminen hidastumaan.

Työllisyysastetta voi nostaa monilla tavoilla. Julkisen sektorin uudet työpaikat lisäävät työllisyyttä, mutta menolisäykset ylittävät reilusti saatavat verotulot. Tukityöllistäminen on kannattavaa inhimillisesti, muttei taloudellisesti.

Ulkomaiset matalapalkkatyöntekijät ovat yhteiskunnalle kokonaistaloudellisesti kannattamattomia, erityisesti jos he syrjäyttävät jo maassa olevia ihmisiä työttömyyskortistoon. Vastaavasti todellista työvoimapulaa helpottava hyvin palkattu ulkomainen työvoima on julkista taloutta vahvistavaa.

Alle 3-vuotiaiden lasten molempien vanhempien työssäkäynti maksaa yhteiskunnalle päivähoidon vuoksi enemmän kuin tuottaa veroja, ja kotihoidon tuki onkin julkisia menoja alentava tukimuoto.

Uusien työpaikkojen syntymistä tuetaan nykypolitiikalla niin avokätisesti, että julkinen talous heikkenee, mitä enemmän työpaikkoja nykyisellä toimintatavalla luodaan. Julkista taloutta vahvistavat työpaikat syntyvät yksityiselle sektorille. Kun yritystoiminta, työntekijän palkkaaminen ja työn tekeminen on taloudellisesti kannattavaa, syntyy myös uusia työpaikkoja. Menestyvät yritykset palkkaavat lisää työntekijöitä, kannattamattomat irtisanovat.

Nyt yritetään luoda valtiovetoisesti suunnitelmataloudella uusia työpaikkoja, ja samaan aikaan avoimilla markkinoilla toimivia yksityisen sektorin työpaikkoja menetetään, koska Suomi on kilpailukyvytön.

Pitääkö työllisyysasteen nostopyrkimyksistä siis luopua? Ei tietenkään, mutta toimenpiteet pitäisi valita huomattavasti nykyistä tarkemmin niin, että uusista työpaikoista syntyy enemmän verotuloja kuin niiden aikaansaaminen aiheuttaa kuluja julkiselle sektorille.

Esimerkiksi Ruotsi ja Saksa ovat jo ratkaisseet haasteen. Miksi Suomessa ei käytetä muiden maiden onnistuneita esimerkkejä, vaan ajetaan ideologia edellä puuhun?

Kirjoittaja on kunta-alan ja talouden asiantuntija.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut