Lukijalta: Lainvastaista tekoa ei saa kutsua kiusaamiseksi vain siksi, että se tapahtuu koulussa

Pasi Jalonen

On valitettavasti myönnettävä, että Suomen kouluissa kiusataan, eikä kiusaamisesta johtuvia kärsimyksiä ole onnistuttu kokonaan estämään. Kiusaamisesta puhutaan onneksi paljon kouluissa, kodeissa, moniammatillisessa yhteistyössä ja mediassa, siihen yritetään puuttua ja sitä yritetään ennaltaehkäistä monin tavoin.

Tutkija Päivi Hamarus on ansiokkaasti tutkinut kiusaamista prosessina ja löytänyt siitä vaiheittain eteneviä säännönmukaisuuksia ennen tekojen muuttumista lainvastaisiksi teoiksi. Hänen mukaansa on tärkeää puuttua kiusaamiseen riittävän jämäkästi heti alkuvaiheessa. Kiusaamisen estämisessä ovat oleellisia selvät pelisäännöt, vastuut ja nopea toiminta.

Kiusaamiseksi nimitetään tekoja, jotka eivät täytä rikoksen tunnusmerkistöä. Teot ovat kuitenkin vakavia ja julmia, eikä niitä saa väheksyä. Tällaisia tekoja ovat esimerkiksi eristäminen, vähättely, aliarvioiminen, nimittely sekä erilaiset ilmeet, eleet ja merkit, joilla halvennetaan toista.

Puhuttaessa kiusaamisesta on tärkeää erottaa se riitelystä. Kiusaamiseen liittyy valtaepätasapaino, jossa kiusattu on alisteisessa asemassa. Kiusaaminen on toistuvaa, pitkäkestoista, tahallista, tarkoituksellista ja kiusatun oma kokemus kiusatuksi tulemisesta on oleellista.

Kouluissa lainvastaisia tekoja käsitellään liian usein kiusaamisena. Kiusaaminen on epämääräinen ja vähättelevä ilmaisu, joka ei kerro yksittäisen teon vakavuutta, vastenmielisyyttä tai lainvastaisuutta. Tekojen vakavuutta on kuvattava niiden oikeilla nimillä ja tekotavoilla.

Lainvastaista tekoa ei saa kutsua kiusaamiseksi vain siksi, että se tapahtuu koulussa. Pahoinpitelyt, laittomat uhkaukset, varkaudet, näpistykset, vahingonteot, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, viestintäsalaisuuden rikkominen ja vainoaminen ovat lainvastaisia tekoja.

On valitettavaa, että koulujen hoidettavaksi on jäänyt lähes kokonaan lainvastaisten tekojen selvittely.

Lapsen normaaliin kasvuun aikuiseksi kuuluu haasteita, ja lähes kaikilla on ajoittain vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa. Sosiaaliset taidot ovat vasta kehittymässä koululaisilla ja sen vuoksi heidän välillään esiintyy ristiriitoja. Vuorovaikutus- ja tunnetaitoja opettamalla luodaan myönteistä toimintakulttuuria, jolla voidaan estää ja vähentää kiusaamista sekä lainvastaisia tekoja.

Normaaliin kasvuun eivät kuitenkaan kuulu lainvastaiset teot, joiden selvittämisen pitäisi olla viranomaisten vastuulla. Siksi kuntiin pitäisi luoda selkeät menettelytavat ja toimintaohjeet, kun käsitellään lainvastaisia tekoja. On valitettavaa, että koulujen hoidettavaksi on jäänyt lähes kokonaan lainvastaisten tekojen selvittely, seuraamusten antaminen, jälkipuinti ja seuranta.

Olisi tärkeää, että eri viranomaiset olisivat alusta pitäen mukana selvittämässä näitä tekoja. Keskusteltaessa oppilaiden ja huoltajien kanssa lainvastaisista teoista olisi tärkeää myös käyttää oikeita termejä.

Laillisuuskasvatus on nykyään kokonaan koulujen vastuulla. Muistan ajan, kun poliisi virkapuku päällä kävi kouluissa pitämässä laillisuuskasvatusta oppilaille. Niitä vierailuja odotettiin ja oppilaat olivat innoissaan. Valitettavasti poliisin vierailut loppuivat, kun tähän tärkeään työhön ei ollut enää osoittaa resursseja.

Toivon, että poliisin säännölliset kouluvierailut voisivat alkaa uudelleen. Virkapuku antaa uskottavuutta myös laillisuuskasvatukseen. Miksemme käyttäisi tätä hyödyksi, ja ehkäpä lainvastaiset teotkin vähenisivät.

Kirjoittaja on rehtori, kuntavaaliehdokas (kok.) Hollolasta.

Kommentoi