Pääkirjoitus: Korona haastaa kuntavaaliehdokkaat ja äänestäjät, kun kampanjointi keskittyy verkkoon

Ehdokkaita ja äänestäjiä tiiviissä tuntumassa Lahden torilla viime kuntavaalien edellä. Näkymä tuskin toistuu tänä keväänä. Katja Luoma

Huhtikuun kuntavaalit järjestetään alkuperäisen aikataulunsa mukaisesti koronavirusepidemiasta huolimatta. Näin vakuuttavat ainakin vielä toistaiseksi niin vaaleista vastaava oikeusministeriö kuin niihin kovalla tohinalla valmistautuvat puolueet.

Vaikka näkymät ovat sumuiset, toiveikkuudelle on katetta. Pandemiasta huolimatta vaaleja on käyty muuallakin onnistuneesti. Jos viruksen pahoin runtelema Yhdysvallat valitsi yhdellä kertaa presidentin, ison joukon kongressiedustajia ja monta pienempää satraappia, miksei Suomessa selviydyttäisi yksistä kuntavaaleista? Tämä pysyy lähtökohtana, jollei koronatilanteessa tapahdu jyrkkää käännettä huonompaan suuntaan.

Toki kuntavaaleista tulee nyt erilaiset kuin mihin vuosikymmenten saatossa on totuttu. Tämä on jo nähty ehdokasasettelussa, jonka haastekerrointa korona on nostanut entisestään. Silti useat ehdokkaita metsästävät puolueet kehuvat olevansa aikataulussa tasoissa ja paikoin jopa edellä edellisiä kertoja.

Ehdokashakua tuntuvammin epidemia tulee vaikuttamaan itse vaalityöhön. Suuret ja vähän pienemmätkin yleisötilaisuudet ovat näillä näkymin poissuljettuja, joten kampanjointi painottuu tällä kertaa lähes täysin verkkoon.

Verkon merkitys vaalityössä on tosin kasvanut vaali vaalilta jo kohta parinkymmenen vuoden ajan, mutta tämänkertainen asetelma on ehdokkaille ja äänestäjille niin poikkeuksellinen, että oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinenkin on huolissaan sen vaikutuksesta kuntavaalien äänestysaktiivisuuteen.

Onhan arvoitus, kuinka hyvin sykähdyttävimmätkään kampanjat tavoittavat äänestäjiä vain verkon syövereistä, jos viestiä ei voi viedä perille kasvotusten.

On arvoitus, miten kampanjat tavoittavat äänestäjiä vain verkon syövereistä.

Ylen hiljattain haastattelemat puoluesihteerit eivät ehkä virkansakaan puolesta jakaneet vaalijohtajan huolta. Korona-ajan arvioidaan lisänneen ihmisten kiinnostusta politiikkaa, taloutta ja nimenomaan kunnissa päätettäviä läheisiä asioita kohtaan, mikä voi parhaassa tapauksessa jopa nostaa äänestysinnokkuutta.

Paljon riippuu myös siitä, kuinka hyvin koronaa varovat kansalaiset uskaltautuvat lähtemään äänestämään julkisiin tiloihin, ennakkoon tai varsinaisena vaalipäivänä. Oikeusministeriöllä ja kunnilla on nyt poikkeuksellisen suuri vastuu vakuuttaakseen äänestäjät siitä, ettei toimitus vaaranna heidän terveyttään.

Oman haasteensa järjestäville tahoille asettaa, kuinka koronakaranteenissa oleville äänestäjille turvataan mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan. Tämäkin monia kansalaisia kiinnostava kysymys odottaa vielä lopullista vastaustaan.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.