Lukijalta: Kauniissa talvimaisemassa käveleminen tuntuu paljon paremmalta kuin jalkakäytävillä

Kari Pokela

Kun luin Esalainen-kolumnisi (ESS 15.1.), jaoin tunteesi Mervi Pasanen. Käyn usein kävelemässä Tapanilan hiihtomajan lähimaastossa. Niin tein myös lumen peittäessä maan. Kuljin Messilän suuntaan alimpaa väylää myöten. Hiihtäjien ilmeet saivat minut tuntemaan itseni epävarmaksi, kuin olisin ollut varkaissa.

Palatessani tutkin opasteita ja huomasin tunkeutuneeni hiihtäjien reviirille. Ei Salpausselällä saa talvella kuin hiihtää lukuun ottamatta kadunomaista tietä keskussairaalalle päin. Kiukku nousi minunkin tuntoihini.

Hiihtäjät saakoot omat kunnon väylänsä. Minäkin tykkään hiihtää, nyt en vain terveydellisistä syistä voi. Kapenisiko hiihtäjien nautinto, jos joku pikku lenkki osoitettaisiin myös kävelijöille. Enkä minä pahastuisi, vaikka joku hiihtäjäkin sinne harhautuisi.

Kuntoilua se on kävelykin. Kauniissa talvimaisemassa se tuntuu paljon paremmalta kuin katujen jalkakäytävillä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.