Lukijalta: Vastuullinen toimija katsoo peilistä takaisin – Olisi tärkeä aloittaa kiertotalouden koulutus kaikissa peruskouluissa

Salla Mäkelä

Kaupungit ja yritykset ovat ottaneet tosissaan vastuullisen toiminnan ympäristön näkökulmasta. Hallitus on linjannut, että Suomi on hiilineutraali 2035 mennessä ja saman aikataulun on luvannut Helsinki. Tampere on asettanut tavoitteekseen vuoden 2030 ja Turku vuoden 2029.

Lahti, joka toimii myös Euroopan ympäristöpääkaupunkina vuonna 2021, on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali kaupunki jo vuoteen 2025.

Monen kuntalaisen tietoisuus vastuullisista ympäristöteoista on jo lisääntynyt jätteiden kierrätyksen osalta. Kerrostaloissa on pääsääntöisesti käytössä eri kierrätysastiat energia-, seka- ja biojätteille sekä metallille, lasille, kartongille ja paperille. Uuden jätelain tullessa voimaan 2021 omakotitalouksien jätteiden keräysastiat lisääntyvät myös varmasti.

Suuri puute on vielä lumppujen kierrätyksen tilanne; ne pannaan tällä hetkellä energiajätteisiin. Jotta tietoisuus lisääntyisi riittävän varhain, olisi tärkeä aloittaa kiertotalouden koulutus kaikissa peruskouluissa.

Tänä päivänä moni kuntalainen on ympäristöä säilyttävä ja hankkii kotitalouteen kestäviä, energiatehokkaita ja kierrätettäviä tuotteita. Kuntien ja niissä toimivien jäteyhtiöiden vastuulla on kierrättämisen ja lajittelun helppouden mahdollistaminen.

Kiertotalousosaamista lisäämällä löydetään uutta liiketoimintaa, jonka avulla kasvatetaan materiaalikierrätysastetta ja vähennetään ympäristökuormitusta. Lahdessa sijaitsevan Kujalan jätekeskuksen yritysekosysteemi on hyvä esimerkki siitä, miten yritykset hyötyvät keskinäisessä yhteistyössä toistensa sivuvirtatuotteista.

Taloudellisesti kestävässä kunnassa elinkeinoelämän tulee olla sopusoinnussa luonnon kanssa.

Taloudellisesti kestävässä kunnassa elinkeinoelämän tulee olla sopusoinnussa luonnon kanssa, mikä tarkoittaa, että tuotanto on energiatehokasta ja tuotteet ovat kierrätettäviä, jolloin jätettä syntyy minimaalinen määrä. Kuntien kaavoittamisessa ja rakentamisessa tulee ottaa paremmin huomioon arjen toimivuus ja ympäristön kannalta kestävä elinympäristö.

Kuntien ja kaupunkien tulee panostaa hiilineutraaliin rakentamiseen, jossa purkujätteitä hyödynnetään systemaattisesti, lisätään rakentamisen energiatehokuutta sekä puurakentamista. Uusien asuinalueiden ja kuntien palveluiden tulee olla riittävän lähellä toisiaan ja helposti saavutettavissa.

Lasten ja aikuisten liikkumisen paikasta toiseen mahdollistavat sujuvat ja turvalliset joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyt. Toimiva, kattava ja kohtuuhintainen julkinen liikenne huomioi eri käyttäjäryhmien tarpeet.

Miksi juuri Lahti valittiin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi, juontaa juurensa Vesijärven kunnostuksesta 1970-luvulla. Pahasti saastuneen vesistön puhdistus loi pohjan lahtelaiselle ympäristöosaamiselle ja tutkimukselle. Vesijärven hoitomallia on hyödynnetty jo yli tuhannen suomalaisen vesistön kunnostuksessa.

Vesistön lisäksi luonnon monimuotoisuus ja retkeilymahdollisuudet eri luonnonsuojelualueilla vaativat vastuullista toimintaa. Ympäristökasvatuksen merkitys kouluissa ja päiväkodeissa lisääntyy, jotta luontomme säilyy ainutlaatuisena myös seuraavilla sukupolville. Vastuullinen toiminta lähtee niistä, jotka katsovat meitä peilin kautta takaisin.

Kirjoittaja on Lahden Kokoomusnaisten puheenjohtaja.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut