Lukijalta: Hoitotyön johtaminen arvioitava uudelleen: yksi syy alan ongelmiin voi piillä siinä, että johtotehtävissä on ihmisiä ilman johtamiskoulutusta

Merja Mäkisalo-Ropponen, Satu Pulkkinen

Hoitajat muodostavat suurimman ammattiryhmän sosiaali- ja terveydenhuollossa. Esimerkiksi sairaanhoitajista alkaa pian olla suurempi pula kuin lääkäreistä. Moni harkitsee alan vaihtoa, ja hoitajat viestivät voimakkaasti ammattiryhmänsä kriisiytymisestä. Syitä on monia, mutta tutkimuksista tiedämme, mikä merkitys johtamisella on esimerkiksi työmotivaation ja työssä jaksamisen kannalta.

Terveydenhuolto ja hoitotyö yhtenä sen isoimmista kokonaisuuksista tarvitsee johtamisen uudelleen arviointia. Johtaminen ja esimiestyö ovat vaativia ammattitehtäviä, joissa keskiössä tänä päivänä ovat ihmisten johtamisen taidot, käsitys taloudesta, toiminnasta, laadusta, asiakaskokemuksesta ja vaikuttavuudesta. Onnistuessaan johtaminen mahdollistaa paremman työelämän ja työolosuhteet.

Tutkimuksista tiedämme, mikä merkitys johtamisella on työmotivaation ja työssä jaksamisen kannalta.

Johtaminen ja esimiestyö edellyttävät osaamista ja riittävää ammattipätevyyttä. Jos sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja johtamista halutaan parantaa, kannattaa huomiota kiinnittää esimiesten koulutukseen ja osaamiseen samoin kuin jaksamiseen ja työn tukemiseen.

Jos auttaja ei voi hyvin, hän ei voi auttaa muita. Jos esimies ei voi hyvin, hän ei kykene johtamaan. Osaava johtaja ja esimies omaa hyvän ammatillisen itsetunnon, ei kilpaile asemastaan alaistensa kanssa. Hän innostuu kyseenalaistamisesta ja janoaa oman toimintansa reflektointia.

Osaamaton toimii toisin ja on vahingoksi työyhteisölle. Yksi syy alan ongelmiin saattaa piillä siinä, että meillä on johtotehtävissä ihmisiä, jotka eivät ole saaneet koulutusta johtamistehtäväänsä. Hyvä substanssiosaaja ei automaattisesti ole hyvä johtaja.

Suomessa on organisaatioita, joissa hoitotyön ja sen johtamisen asema on heikko. Lähijohtajia on vähennetty. Yhdellä esimiehellä saattaa olla johdettavaan useita yksikköjä ja jopa toistasataa työntekijää, mikä ei mahdollista esimerkiksi työntekijöiden tuntemista ja tukemista. Lähiesimiesten merkitys on keskeinen laadukkaan hoidon turvaamisessa sekä esimerkiksi kriisinajan johtamisessa.

Ilman hoitotyönjohtajia on epäselvää, kuka hoitotyötä johtaa, puhuu hoitotyön äänellä ja pitää huolta hoitotyön perustehtävän toteutumisesta. Hieno esimerkki on Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, jossa johtajaylihoitaja tekee työparityötä johtajaylilääkärin kanssa vastaten hoitotyön kokonaisuudesta.

On määriteltävä optimaalinen johdettavien määrä sekä esimiesten pätevyysvaatimukset.

Sote-uudistuksen jalkauttamisessa tulee varmistaa, että jokaisessa terveydenhuolto-organisaatiossa on hoitotyöstä vastaava järjestelmä ja hoitotyön esimiehiä on organisaation joka tasolla. Hoitotyön johtamisrakenne tulee määritellä ja saattaa kansalliseksi malliksi. On määriteltävä optimaalinen johdettavien määrä sekä esimiesten pätevyysvaatimukset.

Ammattitaitoisella esimiestyöllä ja johtamisella vaikutetaan alan imagoon. Organisaatiot kysykööt itseltään, kenellä on hallussa hoitotyömme kokonaisuus?

Kirjoittajista Mäkisalo-Ropponen on sairaanhoitaja, TtT, kansanedustaja, Tehyn valtuuston jäsen (sd.) ja Pulkkinen sairaanhoitaja, TtM, Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:n puheenjohtaja.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.