Lukijalta: Rinne–Halla-aho-keskustelu: Onko Suomessa syytä huoleen?

Juhani Iivari

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja kansanedustaja Antti Rinne (sd.) ilmaisi huolensa viimeaikaisesta äärioikeiston liikehdinnästä Suomessa ( ESS, 9.1.2021). Hänen mielestään ”liian usein kyse on perussuomalaisten toiminnassa mukana olevista tai puolueen liepeillä toimivista henkilöistä”. Hän päätti kannanottonsa toteamukseen, että ”tästä asiasta on pakko alkaa puhua oikeilla nimillä ja suoraan”.

Antti Rinne on huolissaan äärioikeistosta Suomessa: "En pidä poissuljettuna sitä, että ääriliikkeet hulluuksissaan pyrkisivät lamauttamaan yhteiskunnan toimintakykyä"

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho reagoi välittömästi leimaten Rinteen kannanoton ala-arvoiseksi vihjailuksi ja syytti perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan kannanottoa ”vihan lietsomiseksi” (ESS 10.1. 2021). Hän sanoo myös tietävänsä, että Rinteellä ”joskus suu juoksee ajatuksen edellä”.

Jussi Halla-aho pitää Antti Rinteen vihjailua perussuomalaisten kytköksistä äärioikeistoon ala-arvoisena

Tämän jälkeen Jussi Halla-aho teki väistöliikkeen ja siirtyi väljemmille vesille puhumaan maassamme tapahtuvasta ääriliikehdinnästä yleisempänä ilmiönä. Hän viittaa muun muassa Elokapina-hulinointiin ja ”eräisiin muihin äärivasemmistolaisiin tempauksiin”.

Loppuhuipentumana hän kertoo uhkailuista omaehtoisina kokemuksiaan. Hän ei kuitenkaan voi täsmentää julkisuudessa, mistä suunnasta näitä uhkailuja on tullut – kuitenkin sen verran, että ”islamistisesta suunnasta”.

Sen enempää Rinne kuin Halla-ahokaan eivät käsittele erilaisten ryhmittymien levottomuutta herättänyttä liikehdintää esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella itsenäisyyspäivinä jo muutamana vuotena – ja näihin liittyneitä poliisitoimia. Myös vakavampia välikohtauksia on tapahtunut: muistettakoon vuonna 2016 Helsingin rautatieaseman edustalla tapahtunut hyökkäys, jossa uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen aktiivi potkaisi hyppypotkulla vastarintaliikkeen mielenosoittajien kanssa sanaillutta ohikulkijaa niin, että tämä loukkasi päänsä kuolettavin seurauksin.

”Rinne & Halla-aho” -debattiin tulee valoa myös puolueettomalta suunnalta. Helsingin Sanomat julkaisi 9.1.2021 Helsingin yliopiston terrorismin ja politiikan tutkija Leena Malkin haastattelun otsikolla Poliittinen väkivalta voi olla mahdollista myös Suomessa.

Malkki havaitsee ainakin perussuomalaisten toiminnassa samanlaisia poliittisia strategioita, jotka ovat vahvistaneet Yhdysvaltojen polarisoitumista.

Malkki piti mahdollisena, että Suomessakin voisi tapahtua hyökkäyksiä eduskuntataloa vastaavan Yhdysvaltojen kongressitalon tapaan, kuten Trumpin rohkaisemissa mielenosoituksissa kävi. Malkin mielestä olisi myös vaarallista tuudittautua siihen, että pitkään demokratiana toiminut Suomi olisi erityinen paikka.

Mitä tulee yllä mainittuun debattiin ”Rinne–Halla-aho”, Malkki havaitsee ainakin perussuomalaisten toiminnassa samanlaisia poliittisia strategioita, jotka ovat vahvistaneet Yhdysvaltojen polarisoitumista. Hän mainitsee esimerkiksi sen, kuinka laajasti perussuomalaisten sosiaalisessa mediassa kyseenalaistetaan valtamedioiden uutisia.

”Ja se, että helposti epäillään virkamiehillä olevan poliittisia päämääriä, vaikka virkamies noudattaisi lakia”, Malkki tiivistää.

Malkki lisää vielä, että perussuomalasten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on poikkeuksellinen suomalainen puoluejohtaja sikäli, että hän on takavuosina antanut tukea Trumpin politiikalle: kesäkuussa 2019 Halla-aho vastasi Twitterissä pitävänsä Trumpia hyvänä presidenttinä ja kirjoitti tämän olevan ”parasta, mitä Yhdysvalloille ja länsimaailmalle on tapahtunut pitkään aikaan”.

Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja sosiaalipolitiikan dosentti Lahdesta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.