Ville Skinnarin Vierailija-kirjoitus: Demokratia ensin – Kansallismieliselle populistiselle politiikan tekemiselle Yhdysvaltojen esimerkki on varoittava

Ville Skinnari

Washingtonissa loppiaisena nähty kongressiin tunkeutuminen ja väkivalta ovat demokratian painajaista, jollaista ei ole tapahtunut Yhdysvaltojen historiassa sitten vuoden 1814. Demokratia ei tullut ensin, vaan vaalit hävinneen presidentin tulileikki leimahti tavalla, joka jää historiaan ikävällä tavalla.

Demokratian ydin on, että valta vaihtuu vapaan ja reilun vaalituloksen perusteella. Demokratiassa pitää osata myös hävitä. Washingtonin mellakan jälkipuinnin avainkysymyksiä ovat, miksi turvatoimet pettivät ja miten tämä on voinut edes tapahtua? Syitä ja syyllisiä etsitään nyt.

Populisti osaa provosoida ongelmilla ja tarjota monimutkaisiin ongelmiin yksinkertaisia ratkaisuja. Usein todelliset ongelmat ja ratkaisut loistavat poissaolollaan.

Kansallismieliselle populistiselle politiikan tekemiselle Yhdysvaltojen esimerkki on varoittava. Tosin osattiin sitä Britanniassakin, kun EU-eron kerrottiin ennen kansanäänestystä säästävän 350 miljoonaa puntaa viikossa. Brexit-neuvotteluissa Britannia joutui huomaamaan, ettei maa ollut läheskään niin vahva, kuin pääministeri Boris Johnson ja muut brexitin kannattajat olivat lupailleet.

Saatavat ovat muuttuneet maksettaviksi. Brexitin on arvioitu jo tähän mennessä maksaneen menetettynä talouskasvuna noin 220 miljardia euroa. Maan kokonaispanostus EU:n budjettiin on ollut vuosina 1973–2020 inflaatioon suhteuttamisen jälkeen 215 miljardia puntaa. Lasku brexitistä ohittaa siis pian 47 vuoden EU-maksut, jotka olivat yksi brexitiä kannattaneiden pääargumenteista.

Kaupan esteiden rakentaja häviää aina lopulta. Erityisesti pienille maille se on myrkkyä.

Populisti provosoi ongelmilla ja tarjoaa monimutkaisiin ongelmiin yksinkertaisia ratkaisuja.

Kansallismielisiä populistipoliitikkoja yhdistää asiantuntijoiden ja tieteellisen tiedon väheksyminen sekä oman viisauden korostaminen. Ennen koronavirusepidemian puhkeamista tämä logiikka näyttikin toimivan, mutta viime keväänä tilanne muuttui.

Presidentti Trump vähätteli epidemiaa, arvosteli lääketieteellisiä asiantuntijoita ja vastusti rajoituksia. Linjan seurauksena Yhdysvalloissa koronakuolemia on jo yli 300 000 ja tartunnan saaneita yli 16 miljoonaa. Myös Britanniassa reagoitiin epidemiavaroituksiin hitaasti ja ylimielisesti, mikä viivytti toimia ratkaisevalla tavalla.

Populistipoliitikot trumpilaisista perussuomalaisiin ovat väittäneet ilmastonmuutosta huijaukseksi, mutta poliittinen pelitila faktoja vastaan on käymässä vähiin. Joe Bidenin valinta Yhdysvaltain presidentiksi merkitsee sitoutumista Pariisin ilmastosopimukseen. Kiinan presidentti Xi Jinping on luvannut maan olevan hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä.

Yhdysvaltojen uudella presidentillä on mahdollisuus näyttää, että maa palaa monenkeskiseen yhteistyöhön.

Mikäli Kiina ja muut Aasian maat toteuttavat lupauksensa, kääntävät ne koko planeetan kurssin. Kiinan hiilineutraaliustavoite leikkaa maailman keskilämpötilan nousua 0,2–0,3 astetta, mikä on merkittävä osuus koko maailman tavoitteesta eli nousun rajoittamisesta 1,5 asteeseen.

Monenkeskisen yhteistyön ja YK:n roolin vahvistaminen on sääntöpohjaisen maailman ydintä. Historia osoittaa, että ilman kansainvälistä yhteistyötä emme ratkaise globaaleja ongelmia.

Yhdysvaltojen uudella presidentillä on selkeän vaalivoiton varmistuttua mahdollisuus näyttää, että maa palaa monenkeskiseen yhteistyöhön. Kiinan ja EU:n investointisopimus on saavutus, mutta tärkeintä on, että Kiina ja muut Aasian suurmaat sitoutuvat antamiinsa ilmastositoumuksiin. Se tarkoittaa samalla valtavia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja osaajille.

Kirjoittaja on kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri (sd.) Lahdesta.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut