Jukka Oksaharjun Vierailija-kirjoitus: Terveys ensin, mutta talous tulee heti seuraavaksi

Jukka Oksaharju

Vuosi 2020 jää historiaan kokemuksena, johon en osaa liittää voivottelua talouskasvusta. Vaikka vielä ei voida hellittää koronan torjumisen suhteen piiruakaan, olisi nyt vähitellen syytä panostaa konkreettisiin toimiin, joilla inhimillisen kriisin rinnalla syventynyt talouskriisi saadaan tulevina vuosina selvitettyä.

Koronavuonna on nähty yhteisvastuullisen politiikan edistämistä useilla rintamilla. Pandemia on täyttänyt otsikot ja sammuttanut lyhdyt monen yleensä seuraamisen arvoisen talousteeman ympäriltä. Henkilökohtainen tuntumani on, että yhä harvempi on kiinnostunut sotesta tai valtion velkaantumisesta. Tärkeämmäksi on koettu, että akuutin kriisin ongelmia tasataan suurella lapiolla. Ja se sallittakoon.

Leimalliseksi julkiselle talouskeskustelulle on tullut tapa pönkittää kansallisten päätösten mielekkyyttä. Kärjistäen voi sanoa, että näkökulmien kapeus ja faktojen valikoiminen itselle sopivasti ovat yleistyneet. ”Syyllisiin” laskisin huomattavan osan poliitikoista sekä perinteisen ja sosiaalisen median vaikuttajista.

Tuoreimmaksi esimerkiksi soveltuu brexit-sopimus. Brexitiä on aivan viime päivinäkin kutsuttu ”laatumedioita” myöten muun muassa kaaokseksi, sopaksi ja sotkuksi. Rivikansalainen saattaa tämän uutisoinnin valossa ajatella, että britit putoavat kohta jyrkänteeltä – ainakin taloudellisesti.

Todellisuudessa Lontoon pörssi on noussut viimeisten kahden kuukauden aikana 18 prosenttia. Kyseinen pörssi on tänään korkeammalla myös verrattuna Brexit-kansanäänestyshetkeen kesäkuussa 2016. Lisäksi ”Brexit-kaaoksesta” huolimatta OECD ennustaa Iso-Britannian talouskasvun olevan ensi vuonna 4,2 prosenttia – täsmälleen globaalin talouskasvuennusteen suuruinen. Missä on kaaos?

Sama OECD ennustaa Suomen talouskasvun jäävän 2,1 prosenttiin eli vain puoleen verrokeista. Tähän kohtaan kannattaa jättää viisastelu muiden maiden päätöksistä. Suomi häviää markkinaosuuksia maailmalla. Asian korjaamiseksi pitäisi keskittää energiaa heti, kun sitä koronatoimista vapautuu.

Hyvinvointia ei voi ylläpitää kauaa ilman menestyvää taloutta.

Brexit-keskustelun kapeaa näkökulmaa muistuttava nuotti soi eduskunnassa myös puheenvuoroissa EU:n elvytysrahastosta: ”Nyt tulee rahaa”. Menemättä yksityiskohtiin politiikan sävy on vuoden aikana ollut poikkeuksellisen yhteisvastuullinen. Enkä tarkoita ainoastaan lähimmäisenrakkautta, vaan tulevien sukupolvien ja ahkerimpien ihmisten taakan lisäämistä valtion velkaantumisen kautta.

Hyvinvointia ei voi ylläpitää kauaa ilman menestyvää taloutta. Eikä yhteisvastuullisuutta voi harjoittaa määräänsä enempää, jos jaettava ei kasva omissa taskuissa. Miten voisimme jakaa lisää hyvinvointia muille, jos kasvatamme omaa kakkuamme muita hitaammin? Talouden vallitsevalla kehitysuralla on käymässä haastavaksi jo kotimaan nykyolojen säilyttäminen.

Suomi lähtee vuoteen 2021 ennätysvelkaisena valtiona, joka on menettänyt lisää työpaikkoja. Tasapäistämisen hengessä poliitikot ovat vaarassa tuhota yksityisen sektorin dynamiikan. Päättäjiltä ei tivata tarpeeksi konkretiaa, miten valtion tulot ja menot saatetaan tasapainoon.

On yhdentekevää, kuka laittaa Suomen talousasiat kestävälle mallille. Osakesijoittajan sanoin Suomi on nyt käänneyhtiö, joka tarvitsee uskottavan suunnitelman ja erityisesti sen toteutuksen nopeasti.

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut