Lukijalta: Jos keväällä 2021 onnistumme pitämään työpaikkoja luovat yritykset pystyssä, on kesällä tiedossa vetoapua

Timo Vuori

Koronavuoden 2020 vaihduttua ja rokotusten käynnistyttyä ovat odotukset muuttumassa valoisimmaksi, joten on syytä arvioida, miltä taloudessa näyttää vuonna 2021 Suomen viennin kannalta.

Suomessa pandemia on pidetty kurissa, mikä helpottaa taloutemme toipumista. Jos vielä keväällä 2021 onnistumme pitämään työpaikkoja luovat yritykset ja toimialat pystyssä, on kesällä tiedossa vetoapua toipuvasta maailmantaloudesta ja piristyvästä kotimaisesta kysynnästä. Tosin Suomessa on yhä samat rakenteelliset uudistustarpeet, mutta velkataakalla varustettuna. Tämä kriisi toivottavasti nopeuttaa uudistumistamme ja herättää miettimään tekemistämme valtiona, yrityksinä ja yksilöinä.

Uudistumisen tarve on edessä Euroopan unionissa, joka suhteellisen hyvin on selvinnyt pandemiassa. EU:n sisämarkkinat eivät pysähtyneet, vaikka kansalliset rajoitukset vaikeuttivat ihmisten arkea. EU:n koordinaatio logistiikassa ja rokotehankinnoissa on esimerkki yhteistyön tärkeydestä.

EU-maiden talouksia saadaan uudistettua, jos EU:n sopima massiivinen elpymispaketti käytetään oikealla tavalla. EU-maiden toipuminen ja uudistaminen on tärkeää. Se vahvistaa EU:a maailmantaloudessa ja avaan Suomellekin uutta tavara- ja palveluvientiä.

Joulun alla Yhdysvalloissa sovittiin elvytyspaketista, joka uuden presidentin Joe Bidenin johdolla panostaa ilmastotoimiin, digitalisaatioon ja yhteiskunnan toimivuuteen mukaan lukien infrastruktuuri, terveydenhoito ja koulutus. Näiltä alueilta Suomikin voi löytää uutta vientiä. Ennakoitavuuden paluu USA:n politiikkaan on tärkeätä, sillä EU ja USA ovat maailman tiiveimmät kauppakumppanit. Ne muodostavat yhä puolet maailman bkt:sta ja kolmasosan tavarakaupan arvosta.

Talouksien keskinäisestä riippuvuudesta ja länsimaisesta arvopohjasta johtuen USA:lla ja EU:lla on vahva intressi vaikuttaa siihen, mihin suuntaan maailmantalouden pelisääntöjä kehitetään. Tätä on Suomenkin syytä edistää.

Kriisi toivottavasti nopeuttaa uudistumistamme ja herättää miettimään tekemistämme valtiona, yrityksinä ja yksilöinä.

Maailmantalouden johtajuutta tavoitteleva Kiina panostaa uuden viisivuotissuunnitelman perusteella kulutusvetoiseen kasvuun, jonka se haluaa varmistaa omavaraisuudella teknologiassa, energiassa ja maataloudessa. Aasia ja Kiina vaikuttaa kääntyvän sisäänpäin, mikä ei helpota suomalaisyritysten vientiä. Äskettäin tehdyn Aasian RCEP-vapaakauppajärjestelyn tavoite on vahvistaa alueen keskinäistä kauppaa, mikä voi olla haaste Euroopalle ja Suomellekin.

Suomen kannalta huolestuttavaa on se, että tärkeä kauppakumppanimme Venäjä perustaa taloutensa yhä fossiilisiin polttoaineisiin eikä ole saanut talouden modernisaatiota vauhtiin. Talouden uudistuminen on Venäjälläkin väistämätöntä lähivuosina, ja se voi avata uusia kauppakumppanuuksia myös Suomelle.

Koronan jälkeenkään maailma ei ole riskitön. Toivottavasti olemme kuitenkin paremmin varautuneet riskeihin, sillä ne ovat jatkuva haaste myös Suomen viennille ja hyvinvoinnin kasvulle.

Kirjoittaja on Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja ja Keskuskauppakamarin kv-johtaja.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.