Pääkirjoitus: Koronakriisin loppu on näköpiirissä, mutta monen yrityksen kurimus jatkuu tässä ja nyt

Koronakriisi on vaikeuttanut kivijalkamyymälöiden tilannetta koko maassa. Kuvituskuva. Aku Isotalo

Koronakriisin leimaama vuosi 2020 päättyi talouden kannalta hyviin uutisiin: koronavirusrokotteet saatiin markkinoille ja jakeluun. Sen ansiosta talouden hidastuminen ja lasku vähintään pysähtyvät. Todennäköisesti Suomenkin talous kääntyy tänä vuonna ripeään, mutta vähitellen lähivuosina tasaantuvaan nousuun.

Kriisioloista normaaliin palaaminen on tietysti hyvä uutinen. Mutta nopea paluu ei tule olemaan, eikä edes helppo. Koronakriisin vaikutuksilla talouteen on pitkä häntä.

Hämeen kauppakamarin joulukuun alussa tekemässä pikakyselyssä yritykset arvioivat tulevaisuudennäkymiään synkästi. Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen yrityksistä 71 prosenttia kertoi koronaepidemian vaikuttaneen liikevaihtoonsa negatiivisesti. Vain 32 prosenttia yrityksistä ennakoi liikevaihtonsa pysyvän ennallaan tai kasvavan joulukuun ja tammikuun aikana.

Vaikka jo pelkkä tieto koronarokotteesta riitti piristämään markkinoita, on kevätkausi edelleen monille yrityksille selviämistä päivästä päivään. Näin on etenkin palvelualoilla. Talouden piristymisen on näyttävä pian myyntituloina.

Iso kysymysmerkki Päijät-Hämeessäkin on kevään konkurssitilanne. Viime keväästä asti voimassa ollut väliaikainen konkurssilaki päättyy tammikuun lopussa. Se on suojannut yrityksiä konkursseilta, mutta samalla siirtänyt väistämättömiä konkursseja eteenpäin.

Maksuongelmaisten yritysten tilannetta helpotetaan vielä helmikuun ja syyskuun välisenä aikana pidentämällä konkurssiuhkaisten maksukehotusten maksuaikaa. Loputtomasti yrityksiä ei kuitenkaan pidä, eikä voida, suojata konkursseilta.

Loputtomasti yrityksiä ei kuitenkaan pidä, eikä voida, suojata konkursseilta.

Oma urakkansa on vielä julkisen talouden suunnanmuutos. Koronakriisiä on hoidettu velkarahalla elvyttämällä. Kun talous palaa normaalille uralle, on edessä julkisen talouden sopeuttaminen ja velan hoitaminen.

Suomen hallitus antoi hyviä näyttöjä kriisin aikana siitä, miten yhteiskuntaa autetaan välttämään tarpeettomia shokkeja poikkeuksellisessa tilanteessa.

Kun yhteiskuntaa ei enää tueta velkarahalla, alkaa yhteiskunnan rakenteiden uudistaminen. Se on työtä, joka haastaa hallituspuolueiden yhteistyötä enemmän kuin tähänastinen melko yksimielinen kriisinhoito.

Helppoa suunnanmuutoksen tekeminen ei tule olemaan siksikään, että meneillään oleva vaalikausi taittuu tulevana keväänä kohti viimeistä kahta vuottaan. On työn takana taivuttaa vaalivaltiksi Suomen julkisen talouden kurssin korjaaminen.

2020 oli vuosi, jota harva jää kaipaamaan

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut