Marjaana Laholan Esalainen: Suoratoistopalvelun jouluhötön loppuratkaisun arvaa jo trailerista, mutta silti niitä päätyy katsomaan

Marjaana Lahola

Amerikkalainen joulu tuntuu melko lailla poikkeavan suomalaisesta. Kaikkihan on tunnetusti rapakon takana isompaa – joulukuusista lähtien, joissa on suomalaiseen joulupuuhun verrattuna viisi kertaa tuuheammat oksat ja kymmenen kertaa enemmän koristeita. Lahjatkin avataan vasta jouluaamuna.

Mutta vielä enemmän eroja löytyy, jos annetaan jouluelokuvien kertoa meille joulusta.

Moni jouluelokuvahan on tehty lapsia ajatellen, mutta olemassa on myös toinen jouluelokuvien kasti: romantiikannälkäisille aikuisille tehdyt elokuvat, joita ainakin Netflix on pullollaan. Osa perustuu Harlekiini-romaaneihin, toiset seuraavat rakkaustarinoiden perinteistä kaavaa muuten vain.

Kuulin tällaisista jouluelokuvista ensi kertaa vuosi sitten, ja pikahaku suoratoistopalvelun syövereistä paljasti suoranaisen aarrearkun. Hakeminenkaan ei ole vaikeaa, koska tämän tyypin elokuvat on nimetty kaikki samalla tavalla. On joulumajataloa, jouluritaria, joulusitä ja joulutätä.

Kuitenkin varoituksen sana: jos romanttisen jouluelokuvien pariin aikoo uppoutua, siihen tarvitaan kaksi asiaa: kykyä heittää aivot narikkaan ja taitoa satunnaiseen silmien pyörittelyyn. Todistetusti jouduin jättämään yhden elokuvan katsomisen viiden minuutin jälkeen, koska myötähäpeä kävi sietämättömäksi.

Tuttu kaava näistä elokuvista tosiaan löytyy. Se menee suunnilleen näin:

Päähenkilö on yleensä nuorehko kaunis sinkkunainen, jolla ei syystä tai toisesta ole ollut aikaa rakkaudelle. Syynä voi olla uran luominen, tai sitten se, että oikea mies ei ole vain tullut vastaan. Nainen ei ole tosin välttämättä tajunnut, että hänen hyvä ystävänsä (komea nuorehko mies) on ollut häneen lääpällään jo vuosikaudet.

Joulukauden aluksi nainen saa yllätyksen. Tämä voi olla esimerkiksi perintö isovanhemmilta tai haastava työtehtävä. Oli kyseessä kumpi tahansa, naisen pitää usein – ei tosin aina – matkustaa jonnekin.

Siis älkää nyt luulko että kaikki nämä elokuvat olisivat samanlaisia! Yhdessä elokuvassa päähenkilö oli nykypäivään vahingossa aikaloikannut ritarimies.

Niin, nainen tietysti tapaa miehen. Aluksi ei ehkä oikein tulla toimeen, mutta pian ilmassa alkaa olla flirttiä. Suudelma tosin säästetään usein elokuvan loppupuolelle.

Elokuvan taustalla soi joulumusiikki ja ruudulla tehdään erilaisia jouluvalmisteluja. Koristeiden lisääntyessä opitaan myös, kuinka tärkeää perhe tai yhteisö tai rakkaus on. Sen sijaan joulun uskonnollinen puoli vaietaan näissä elokuvissa kuoliaaksi.

Jotta päähenkilönaisen hahmo ei olisi aivan paperinohut, usein hänellä on jokin taito tai unelma, jota hän ei ole syystä tai toisesta päässyt toteuttamaan. Onneksi jouluelokuvassa unelmat kuitenkin aina toteutuvat.

Ja niin, elokuvan loppu: päähenkilön on jossain vaiheessa tietysti tehtävä valinta. Ura vai rakkaus? Uusi vai vanha asuinpaikka? Seuraanko unelmiani? Muutanko koko elämäni tämän miehen takia, jonka tapasin kaksi viikkoa sitten?

Saatte itse arvata, mikä vastaus on.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.