Lukijalta: Kuntavaalit ovat yksi tapa lisätä Lahden moninaisuutta, anonyymirekry olisi toinen

Jasmin Tuomi

Minulle on aina ollut tärkeää, että yhteiskunnan kaikki osa-alueet ovat moninaisia. Arvomaailmani vuoksi olen ollut pariinkin otteeseen tällä viikolla pettynyt.

Ensin seurasin Lahden kaupunginvaltuuston kokousta, enkä nähnyt kenenkään alle 30-vuotiaan pitävän puheenvuoroa saatikka ei-valkoisen. Toisen kerran petyin, kun somessa huomasin Me Naisten mainostavan “uutta moninaista radiokanavaansa”. Todellisuudessa uuden radiokanavan mainoksessa oli neljä suurin piirtein saman ikäistä valkoista, oletetusti cis-naista.

Yksi tapa tehdä Lahdesta aidosti moninaisempi ovat kuntavaalit. Rohkaistaan kuntavaaleihin ehdolle aivan kaikenlaisia ihmisiä kaikenlaisista taustoista. Kysytään rohkeasti ehdolle myös heitä, jotka eivät istu “perinteisen poliitikon" muottiin.

Tuetaan vähemmistöön kuuluvia ehdokkaita. Näytetään, että Lahdessa kuka vain voi olla kuntavaaliehdokas tai kaupunginvaltuutettu. Annetaan siihen aidosti mahdollisuus.

Myös sillä on väliä, keitä kaupunki palkkaa. Helsingissä on jo kokeiltu anonyymirekryä, työhakemusten käsittelyä ilman hakijan tunnistetietoja, ja saatu siitä todella hyviä tuloksia. Helsingin kaupunki aikookin jatkaa anonyymirekryä myös vuoden vaihteen jälkeen. Tämä olisi oiva kokeilu myös Lahteen.

Anonyymirekryllä työnantajan valintaan ei vaikuta mikään muu kuin työnhakijan koulutus ja aikaisempi työkokemus. Se, kuuluuko hakija johonkin vähemmistöön tai onko hänellä työpaikkaan suhteita, ei vaikuttaisi työnantajan päätökseen. Anonyymirekryn myötä esimerkiksi Suomen syrjityimmän vähemmistöryhmän, romanien, olisi todella paljon helpompi päästä työhaastatteluun ja saada työpaikka.

Helsingin kaupunki aikoo jatkaa anonyymirekryä. Tämä olisi oiva kokeilu myös Lahteen.

Lahdessa asumisesta pitää tehdä kaikille mahdollista, kaupungista aidosti esteetön ja kaikille aidosti saavutettava. En tarkoita pelkästään fyysistä esteettömyyttä, vaikka sekin kuuluu ehdottomasti ottaa huomioon. Tarkoitan myös esimerkiksi kielellistä esteettömyyttä.

Lahtelaisista 6,2 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia (2016). Esimerkiksi kaupungin kyselyitä pitää alkaa tuottaa myös venäjäksi ja arabiaksi.

Kirjoittaja on Lahden Vihreiden nuorten puheenjohtaja ja kuntavaaliehdokas.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut