Markus Pirttijoen Esalainen: Kymmenen kolumnia koronasta ja sitten tuli täydellinen stoppi

Markus Pirttijoki

Markus Pirttijoki

Nyt kun aurinko alkaa olla meihin nähden zeniitissä, on hyvä nostaa katsetta ajotieltä peruutuspeiliin ja suoda hetki aikaa sen pohtimiselle, millaista vuotta olemme päättelemässä. Ei ihan normivuotta.

Kirjoitin viime keväänä yhteensä kymmenen kolumnia koronasta. Maaliskuun ja toukokuun välillä aihe jäi käsittelemättä vain kahtena sunnuntaina. Toinen oli meidän 120-vuotisjuhlapäivämme huhtikuussa, jolloin kerroin Etlarin uusista arvoista. Toinen oli pääsiäinen.

Ensimmäinen koronakolumni julkaistiin sunnuntaina 15. maaliskuuta. Olimme sopineet töissä perjantaina, että toimitus siirtyy etätöihin niin laajasti ja nopeasti kuin vain on mahdollista. Tiiviisti työskentelyssä oli huoli työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta. Tartuntatilanteessa olisimme joutuneet toteuttamaan laajoja karanteeneja, mikä olisi saattanut jopa estää lehden tekemisen. Näyttöjä, tietokoneita ja tuoleja kannettiin Ilmarisentieltä koteihin. Läppäreitä hankittiin pöytäkoneiden tilalle. Fyysinen toimitus muuttui virtuaaliseksi. Lehdenteko jatkui päivittäin, vaikka taustalla suunnittelemisen ja tekemisen käytäntöä muutettiin tavattomasti.

Sunnuntain kolumnissa peräänkuulutin talvisodan henkeä. Talvisodan päättymisestä oli juuri kulunut 80 vuotta. Maanantaina hallitus totesi yhdessä tasavallan presidentin kanssa poikkeusolot ja valmiuslaki otettiin käyttöön – ensimmäisen kerran sitten talvisodan.

Sen jälkeen kolumnien aiheet vaihtelivat ja liittyivät johonkin ajankohtaiseen teemaan. Korona kulki mukana koko ajan.

Poikkeusoloviikon päätteeksi kannustin suhtautumaan tilanteeseen vakavasti: "suosituksia totteleva voi pelastaa toisenkin hengen". Kirjoituksissa on pohdittu koronan vaikutusta kaupungistumiseen, kannettu huolta perheiden jaksamisesta, tulkittu somekiukuttelua trauman yhtenä vaiheena, verrattu Suomen ja Ruotsin strategioita taudin vastaisessa kamppailussa, muistutettu äitienpäivänä kotirintaman tärkeästä työstä kun lapset oli siirretty etäopetukseen, nähty etätöiden yleistymisessä maallemme hyödyllistä digiloikkaa ja verrattu suljettua elämää evakoihin silloin, kun Karjalan liiton perustamisesta tuli 80 vuotta.

Toukokuun viimeisenä päivänä toivotin sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön matkailemaan Päijät-Hämeeseen sen jälkeen, kun hän oli ilmoittanut, että suomalaisten ei pitäisi matkailla kotimaassakaan kesälomilla. Kutsu on edelleen voimassa.

Jos kevään saldoa yrittää jotenkin tiivistää, niin kolumneissa on kannustettu, kritisoitu ja kiitelty.

Arkistoja selatessa tuli vastaan mielenkiintoinen havainto. Kesäkuussa palattiin normaalin aikaan. Koronakirjoitukset loppuivat tyystin ja tilalle tulivat muut tärkeät aiheet kuten keskustan puheenjohtajatilanne, juhannuksen hukkumistilastot, Eskimo-jäätelö, perunanviljely ja itärata.

Korona tuli takaisin, mutta kolumneissa se ei enää näy. Jotenkin tuli olo, että laari on jo tyhjä. Kritiikille, kannustukselle ja kiitoksille ei ole samanlaista tilaa. Me osataan tämä homma.

Jälkipyykkiin toki palataan, mutta tapetaan nyt tauti ensin.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.