Pääkirjoitus: Hallitus tukkii eläkeputken, vaan ei heti eikä kerralla

Hallitus esitteli torstaina uunituoreen pakettinsa yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen vahvistamiseksi. Vesa Moilanen / Lehtikuva

Hallitus sai kuin saikin aikaan ennen joulunpyhiä päätöksen, jonka se oli vannonut tekevänsä työmarkkinajärjestöjen törmättyä umpikujaan neuvotteluissaan yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen kohentamiseksi.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) tasapainoiseksi kehuma kokonaisuus poistaa odotetusti paljon puhutun eläkeputken, mutta sisältää vastapainoksi useita uusia elementtejä ikääntyneiden työntekijöiden aseman parantamiseksi työmarkkinoilla. Lasku jää pitkälti työnantajien maksettavaksi.

Eläkeputki osattiin arvata neuvottelujen kiperimmäksi kysymykseksi, vaikka melkein kaikki hallituspuolueetkin ovat olleet sen tukkimisen kannalla jo jonkin aikaa. Ne tietävät, että eläkeputki on irtisanomistilanteissa liiankin houkutteleva vaihtoehto sekä työnantajalle että työntekijälle ja siten keskeinen syy siihen, että yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on meillä selvästi matalampi kuin muissa Pohjoismaissa.

Kantona hallituksen kaskessa oli vasemmistoliitto, jonka ydinkannattajakuntaan eläkeputken poistaminen iskee kipeästi. Lopulta hallitus löysi hankalaan kysymykseen vasemmistoliittoakin tyydyttäneen kompromissin varmistaen siten itselleen työrauhan seuraaviin koitoksiin asti.

Eläkeputki pannaan umpeen, mutta ei heti eikä yhdellä kerralla, vaan asteittain vuoteen 2025 mennessä. Tämä takaa, että putkeen jo päässeet saavat pysyä siellä loppuun saakka. Avoimena putki pysyy myös niille ikääntyneille työntekijöille, jotka ovat menettäneet tai menettävät työnsä nykyisen koronakriisin seurauksena. Työttömäksi jatkossa joutuvien mutta eläkeputkesta paitsi jäävien muutosturvaa hallitus parantaa lisäämällä heidän koulutustaan, työvoimapalvelujaan ja rahallisia korvauksia.

Sovun poliittinen hinta korostaa tarvetta löytää pikaisesti myös sellaisia keinoja, joilla työllisyys vahvistuisi jo kuluvalla hallituskaudella.

Useista elementeistä rakentamallaan kompromissilla hallitus onnistui tyydyttämään enemmän tai vähemmän myös työmarkkinajärjestöjä, joiden pohjatyöhön se saattoi perustaa oman ratkaisunsa. Samalla hallitus saavutti ainakin paperilla tavoitteensa vahvistaa työllisyyttä yli 55-vuotiaiden ikäluokassa runsaan 10 000 lisätyöllisen verran. Näin se pääsi vihdoin kunnolla liikkeelle pyrkimyksessään löytää 80 000 lisätyöllistä vuoteen 2030 mennessä.

Eläkeputken poistamisen vaiheistaminen tosin merkitsee, että tämänkin päätöksen vaikutukset alkavat näkyä täysimääräisesti vasta tämän vuosikymmenen loppupuolella. Se oli poliittinen hinta, joka syntyneestä sovusta oli maksettava, ja se korostaa tarvetta löytää pikaisesti myös sellaisia keinoja, joilla työllisyys vahvistuisi jo kuluvalla hallituskaudella.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut