Tuomas Haakanan Esalainen: Ilmatieteen laitos – muutoksen suurin kieltäjä?

Tuomas Haakana

Jos haluat oppia sään ilmiöistä, mene ilmatieteen kurssille.

Suunnilleen näin töksäytti eräs tunnettu tv-meteorologi, kun kyselin häneltä jokunen vuosi sitten tyhmiä salamoista.

Hieman tylyä, mutta oikein – jos ei tiedä, täytyy hankkia tietoa. Vieläkään en tosin ole kyseiselle kurssille mennyt.

Meteorologia eli ilmatiede on tieteenaloista ehdottomasti täsmällisimpiä, ja arvostan alaa suuresti.

Mikä muu tiede ennustaa tulevia tapahtumia tavan takaa oikein, pitää kirjaa lähes kaikista alansa ilmiöistä ja raportoi vielä tuloksensa laajasti, lähes kaikkien ymmärtämällä tavalla?

Arvostan myös Suomen Ilmatieteen laitosta, ilmatieteen saralla jopa niin paljon, että rämppään laitoksen ennusteita auki useita kertoja päivässä.

Yhtä asiaa en kuitenkaan arvosta, nimittäin laitoksen viestintää ilmastonmuutoksesta ja ilmaston lämpenemisestä.

”Helleaalto menee normaalin sään vaihtelun piikkiin. Yksittäinen leuto talvi ei ole merkki ilmaston lämpenemisestä. Suomen säille on tyypillistä runsas vaihtelu.”

Edellä on tyypillisiä otteita Ilmatieteen laitoksen meteorologien lausunnoista medialle, kun kysytään säästä ja ilmastonmuutoksesta. Vastauksia yhdistää se, että ne kieltävät ilmastonmuutoksen havaitsemisen mahdollisuuden tai vähättelevät muutoksen luonnetta meneillään olevana ilmiönä.

Vastaavia lausuntoja satelee jopa siinä määrin, että suuri osa kansasta ei enää usko, että säällä ja ilmastolla olisi yhteys.

Selvyyden vuoksi: ilmasto on ”laajahkon alueen sääolojen (lämpötilan, sateen, tuulen, pilvisyyden tm.) yleinen luonne”, kuten Kielitoimiston sanakirja tietää.

Jos vaikkapa saunaa tai muuta ilmatilaa lämmittää useampana päivänä kuin tavallisesti tai tavallista kuumemmaksi, ilmatilan keskilämpötila nousee. Jos heittää löylyä enemmän, jos sataa enemmän, jos tuuli puhaltaa enemmän tai jos pilvisyyttä on enemmän, tämä vaikuttaa keskiarvoihin.

Suomessa vuotuinen keskilämpötila on noussut yli kaksi astetta, talvien osalta useita asteita. Tuulee enemmän, sataa enemmän; sääolojen luonne on muuttunut.

On tietenkin totta, että Suomenniemen sääolot vaihtelevat suuresti vuosien välillä. Kun poikkeuksellisia päiviä, viikkoja, kuukausia ja vuosia kuitenkin tulee kerta toisensa jälkeen ja syy tiedetään, ei välttämättä kannata kiven kovaan toistella sanapareja ”luonnollinen vaihtelu” tai ”poikkeuksellinen polaaripyörre”.

Lienee mahdollista, että media on vääristänyt tai latistanut Ilmatieteen laitoksen viestiä. Voi myös olla, että ilmastotiedettä koskevista asioista ei kannattaisi soittaa päivystävälle meteorologille, jonka heiniä on ilmatiede.

On kuitenkin totta myös se, että tälläkin palstalla on kiistetty sääolojen ja ilmaston suora yhteys. Vieritän tästä syyn ennen muita Ilmatieteen laitoksen niskoille.

En jaksa uskoa, että Ilmatieteen laitoksen tavoitteena on vähätellä ilmastonmuutosta. Viestinnän perusteella muuta johtopäätöstä ei voi kuitenkaan vetää.

Annankin nyt oman ohjeeni tunnetuille ja vähemmän tunnetuille ilmatieteilijöille, jotka haluavat kehittyä tällä saralla: jos haluat oppia välittämään viestejä, mene viestinnän kurssille.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.