Lukijalta: Ääriajattelu johtaa ajoittain väkivaltaan – radikalisoitumista voi synnyttää myös tavallisten ihmisten puheenparsi

Reino Kallio

Keskusrikospoliisi on paljastanut äärioikeiston suunnitelleen vakavaa henkeen ja terveyteen kohdistuvaa rikosta. Se on vakava esimerkki radikaalin ajattelun yleistymisestä. Äärioikeiston vastakohtana on tietysti äärivasemmistolaisuus, ja näitä kumpaakin vaaralliseksi luokiteltua ajattelua on aika ajoin esiintynyt historiassamme.

Kumpikin ääriajattelun muoto on johtanut toisinaan myös väkivaltaan. Jo itsenäisyyden alussa sosialidemokraattisesta puolueesta irtautuivat jyrkän linjan kannattajat, jotka osaltaan veivät kehityksen kulun vallankaappauksen tietä sisällissotaan. Samoin 1930-luvun äärioikeistolainen Lapuanliike syyllistyi useisiin väkivallantekoihin ja jopa murhiin. Vasemmistoradikalismi synnytti puolestaan 1960-luvulla ainakin henkistä väkivaltaa, josta esimerkiksi sotaveteraanit ja monet muut saivat kärsiä.

Usein ääriajattelua syntyy poikkeuksellisissa oloissa. Puukkojunkkarius oli seurausta isonvihan levottomista oloista, kun haluttiin äärimmäisellä järjestyksenpidolla palauttaa sääty-yhteiskunnan staattinen rauha. Vuoden 1918 tapahtumiin johti osaltaan se yhteiskunnallinen jälkeenjääneisyys, jonka sortokaudet olivat aiheuttaneet.

1930-luvun alun poliittisiin levottomuuksiin vaikutti taas nouseva teollistuminen, johon maatalousvaltaisen väen oli vaikea sopeutua. Sodanjälkeisen vasemmistoradikalismin taustalla oli puolestaan halu palauttaa sotaa edeltänyt elämisen muoto, johon suuret ikäluokat eivät voineet tyytyä.

Nyt ihmiskunta on jälleen poikkeuksellisten ongelmien edessä: niukat luonnonvarat uhkaavat ehtyä ja ilmastonmuutoksen pelätään vaarantavan elintason. Osa ihmisistä ei usko näihin uhkiin ja vastustaa niitä, osa taas haluaa estää ne.

Näiden tavoitteiden välinen jännite johtaa osaa ihmisistä radikalisoitumiseen ja sitä tietä väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Erilaisten ongelmien takia maapallon väestö on alkanut myös liikehtiä, mistä on aiheutunut rasismin nousua. Unohdamme helposti, että jos puhumme alentavasti esimerkiksi värillisistä, halveksimme samalla omia esi-isiämme, jotka tuhansien vuosien kuluessa vaalentuivat tummaihoisista.

Yhteiskuntarauha toteutuu parhaiten poliittisen kosiskelun sijasta demokraattisen ajattelun ja tosiasioissa pitäytymisen kautta.

Radikaalistuminen on syvällisten yhteiskunnallisten voimien aikaan saamaa, mutta sitä voi synnyttää aivan tavallistenkin ihmisten puheenparsi. Kuinka helposti leimaamme kanssaihmisiämme erilaisin pilkkakirvein nimittelemällä heitä aiheettomasti negatiivisin sävyin milloin natseiksi tai fasisteiksi, milloin kommunisteiksi tai sosialisteiksi.

Vaikka huolimaton kielenkäyttö voi sekin heikentää yhteistä rauhaa, historia silti mielestäni osoittaa, että perimmäinen vastaus ihmiskunnan ongelmiin on kaikesta huolimatta niiden ratkaiseminen valistuksen ja uudistusten keinoin. Vain tällä tavoin voidaan taata yhteiskuntarauha, joka parhaiten toteutuu poliittisen kosiskelun sijasta objektiivisen ja demokraattisen ajattelun sekä tosiasioissa pitäytymisen kautta.

Kirjoittaja on filosofian tohtori Lahdesta.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut