Lukijalta: Koulunuorten liikuntatutkimuksen tulos huolestuttava

Lasse Koskinen

Koulunuorten 5.–8.-luokkalaisiin kohdistettu uusi Move!-kuntotutkimus osoittaa, että varhaisnuorten kestävyyskunto on romahtanut aikaisempiin samanikäisiin sukupolviin verrattuna. Tämä on huolestuttavaa, koska kestävyyskunto on juuri sitä, mitä pidetään terveyttä ylläpitävänä voimana.

Tällä menolla Suomen kansan terveystilanne on romahtamassa muutaman kymmenen vuoden päästä. Elintasosairaudet uhkaavat kansakunnan kuntoa ja terveyskeskuksien ja hoitotoimenpiteiden jonot käyvät ylivoimaisiksi hallita.

Tutkijat ovat selittäneet syyksi jo kauan tiedetyn tosiasian, että koululaisten arkiliikunta on vähentynyt huomattavasti. Enää ei hiihdetä eikä pyöräillä kilometrikaupalla kouluun, koska lähikoulut on lakkautettu ja autokyyti vie keskustojen suuriin hälinäkouluihin. Ryhmä- ja omatoiminen liikunta rajoittuu sähköisten viestimien näppäilyyn.

Avainasemassa ovat tässä asiassa ministeriön koululiikunnan ohjelmointi, koululiikunnan tunnit itsessään ja urheiluseurojen toiminta. Mahdollisimman moni nuori pitäisi saada liikkumaan joko kilpatavoitteellisesti tai harrasteena. Näin voidaan ohjata ikäluokkia elämänikäiselle kuntopolulle.

Olen keskustellut entisten kestävyysurheilijoiden kanssa. Kaikki tuntuvat oman kokemuksensa mukaan nostavan myöhemmällä iällä korkoa urheiluvuosistaan. Kestävyysurheilun kilpavuodet ja sen jälkeiset kuntoilun vuodet pitävät yllä elämänlaatua ja terveyttä. Sen olen itsekin huomannut, vaikka keski-iässä joka tapauksessa tulee jo kaikenlaista kuormaan.

Valitettavasti myös UKK-instituutti on laskenut riittävän kuntoilun vaativuustason mittareita. Sen viimeisimmän ohjelmoinnin mukaan pikkupuuhastelutkin ovat nyt kuntourheilua. Eivät ole. Pelkät askelmäärät eivät kuntoa kohota. Kuntoliikunnan pitää olla kestollisesti vähintään tunnin mittainen, hengästyttävä ja lenkki on tehtävä ainakin kolme kertaa viikossa.

Kuntoliikuntaa ei voi alkaa periaatteella: ”Sitten kun jään eläkkeelle ja on aikaa.” Silloin on jo liian myöhäistä, koska elintasosairaudet iskevät aikaisemmin. Nuorten kunnon romahtamisella on merkitystä koko Suomen selviytymisen ja suorituskyvyn kannalta. Laiskimmatkin on saatava liikkeelle ajoissa.

Kirjoittaja on lahtelainen kaupunginvaltuutettu, maakuntavaltuutettu (ps.).

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut