Lukijalta: Miksi kaupunki päästää koneet Tapanilan metsiin? Maisema on autio ja muuttunut lähes tuntemattomaksi

Helinä Rehn

Metsä oli rauhallinen, suojaisa, valoisa, moni-ilmeinen ja täynnä kauniita, mielenkiintoisia puita, sammaleita ja varpuja. Siellä saattoi nähdä eläimiä, kuulla töyhtötiaisen tirskutusta ja nähdä puukiipijän taiteilevan männyn rungolla.

Mustikka-aikaan lähitalojen asukkaat ja kauempaa keskikaupungilta tulijat kyykkivät onnellisen näköisinä varvikossa keräämässä aamupuuron päälle tuoreita marjoja tai mustikkapiirakan aineksia. Alueella oli mukavia kävelyteitä ja pieniä kodikkaita, kävellen syntyneitä neulaspeitteisiä polkuja. Metsä oli onnen ja hyvän olon tuoja.

Alueella oli useita vuosia aikaisemmin tehty metsänhoitotöitä, mutta niin varovasti, että mitään jälkiä ei ollut jäänyt maaperään. Metsä oli kerroksellinen; korkeiden mäntyjen seurana kasvoi eri korkuisia kuusia ja varvikko sekä sammalpeite olivat säilyneet. Saattoi vain ihailla, miten kauniisti luonto oli kaiken järjestänyt.

Koska metsä kuuluu Salpausselän valtakunnallisesti arvokkaaseen ulkoilualueeseen, tuntui luonnolliselta, että metsän arvo otettaisiin huomioon ja metsä säilyisi tärkeänä osana virkistysaluetta sekä muuttuisi puiden kasvaessa aina vain arvokkaammaksi ja viehättävämmäksi. Tutkimusten mukaan ihmiset arvostavat ja haluavat nähdä metsässä suuria puita.

Lahti havittelemassa erä- ja luontokulttuurimuseota, kaupunki investoisi rakentamiseen 16–22,5 miljoonaa euroa

Kaavoituskatsauksen tieto hakkuista Tapanilan alueella oli yllättävä. Hakkuusuunnitelma puuttui Lahden kaupungin nettisivuilta, ja sitä piti erikseen kysyä metsätoimelta. Kaupunkilainen toimitti metsätoimelle palautelomakkeen, jossa kysyttiin hakkuiden tarvetta, koska männyt olivat vielä niin nuoria, etteivät niiden latvukset edes koskettaneet toisiaan. Samoin toivottiin, ettei kuusikoita harvennettaisi, koska kysymyksessä on pohjoisrinne, jonne keväisin sopivat kylmät tuulet. Matalat kuusikot suojaavat mustikanvarpuja niiden kukinta-aikaan.

Metsätoimesta vastattiin, että hakkuut suoritetaan, koska mäntyjen latvukset ovat kapeutuneet. Kuusten poistosta ei lausuttu mitään. Suunnitelman mukaan kuusia poistetaan, mutta jotain jätetään polkujen välisille alueille.

Miksi kaupunki päästää koneet syyssateiden pehmentämään metsään, ja miksi nyt hakkuumäärät ovat järjettömän suuria?

Tällä viikolla on nähtävissä, mitä suunnitelma on tarkoittanut metsälle. Suuret koneet ajavat sateiden pehmentämässä varvikossa rouhien ja runnoen maaperän mustalle kuralle. Ulkoiluväylät ovat laajentuneet koneiden levyisiksi ja niiden pinta on tamppaantunut asvalttimaisen kovaksi.

Pieniä neulaspeitteisiä polkuja pitkin on ajettu koneilla, jolloin polku on hävinnyt koneen jälkien alle. Painavan koneen jättämiä ajouria on koko alueella aina pienen matkan päässä toisistaan. Suurimmat puut on kaadettu, vaikka edes ne olisi pitänyt jättää maisemapuiksi.

Stadionilta tulevan pääulkoiluväylän varsi on ruhjottu lukuisilla ajourilla ja väylän varteen aikanaan kasvamaan jätetyt maisemapuut, suuret terveet männyt ja kuuset on kaadettu. Maisema on autio ja muuttunut lähes tuntemattomaksi.

Kuusien poisto tulee vielä lisää autioittamaan aluetta. Jäljelle jäänyt puusto on niin harvaa, että seuraavina kesinä miehenkorkuisena kasvava hietakastikka peittää alleen varvut ja tuhoaa mustikkasadon. Metsäluonnon monimuotoisuus on menetetty.

Puuta on kaadettu valtavat määrät. Jokainen voi ne nähdä Sammalsuonkadun viereisissä metrien korkuisissa ja pituisissa pinoissa. Lisää kaadettuja puita on pinottu eri paikkoihin hakkuualueella, ja aivan kohta työt laajenevat yhä uusille alueille Tapanilan metsissä.

Alueella oli useita vuosia aikaisemmin tehty metsänhoitotöitä, mutta niin varovasti, että mitään jälkiä ei ollut jäänyt maaperään.

Kaupunkilaiset ovat voineet perustellusti odottaa Lahden kaupungilta suurenmoisia ympäristötekoja sen johdosta, että kaupunki on nimetty Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi 2021. Edelliset hakkuut Tapanilan alueella ovat olleet maltillisia eikä niiden jälki ole ollut rumaa.

Miksi sitten nyt kaupunki päästää koneet syyssateiden pehmentämään metsään odottamatta maan routaantumista ja miksi nyt hakkuumäärät ovat järjettömän suuria? Vastaus on tietenkin ilmeinen – rahan suuri tarve. Sen alle peittyvät luonnon kunnioittaminen ja, outoa kyllä, jopa imagoarvot.

Ympäristökaupunki Lahti ei vakuuta ympäristöystävällisyydellään. Vai ovatko Euroopan vihreä pääkaupunki -projektin vastuuhenkilöt ja heidän ohellaan kaupungin metsätoimen päättäjät valmiita tuomaan keskieurooppalaiset vieraansa esimerkiksi eväsretkelle Tapanilan hakkuualueen metsään? Jos eivät ole, he ovat epäonnistuneet tehtävässään rakentaa luontoystävällistä ja ihmisten hyvinvointia lisäävää Lahtea.

Lahden ensilumenladulle tuli lisää hiihdettävää – lahtelainen Mikko Laitinen kävi testaamassa uuden pätkän jo aamukuudelta

Kommentoi