Markus Pirttijoen Esalainen: Ratakisko hukassa itäradan kannattajilla

Markus Pirttijoki

Markus Pirttijoki

Hoh hoijaa. Jotenkin ajattelin, että eikö tämä jo riitä tästä aiheesta? Vaan ei, ei riitä. Lehtemme mielipidepalstalla julkaistiin viikolla mielipidekirjoitus, joka oli otsikoitu: "Faktat itäradan puolella". Kirjoittajina olivat Kuopion, Kouvolan, Joensuun, Lappeenrannan, Mikkelin, Porvoon ja Kajaanin kaupunginjohtajat.

Olen yrittänyt vääntää ratakiskosta näitä faktoja niin, että asia ymmärrettäisiin Kontiomäellä asti, mutta niin vain hankkeen puuhaajat jaksavat kerta toisensa jälkeen toistaa samaa puolitotuutta. Kaupunginjohtajat kirjoittivat, että Väyläviraston selvityksen mukaan itäradan Porvoo-Kouvola-linjaus on paras ja kustannustehokkain vaihtoehto uudeksi idän suunnan yhteydeksi. Se on ihan totta. Mutta itäradan Porvoo-Kouvola-linjaus ei todellakaan ole paras eikä kustannustehokkain vaihtoehto idän suunnan yhteydeksi.

Huomaatteko eron?

Kaivetaan siis pätkä ratakiskoa ja aletaan paukuttaa sitä suoraksi. Isännällä on kolme lompakkoa. Yhdessä on kolmesataa euroa, toisessa kaksisataa ja kolmannessa satanen. Arvokkaimman lompakon hän pistää takataskuun. Vasempaan käteen jää kahden satasen lompakko ja oikeaan satasen.

Kun kysytään, kummassa kädessä hänellä on enemmän rahaa, vastaus on vasemmassa. Mutta jos kysytään, missä lompakossa isännällä on eniten rahaa, vastaus on ettei kummassakaan kädessä vaan siinä, joka on takataskussa. Samaan kikkailuun turvautuvat itäradan puolustajat. He vertaavat kahta hanketta keskenään ja jättävät kolmannen ulkopuolelle. He vertaavat vain uusia ratalinjoja. Uusia.

Väyläviraston selvityksessä sen sijaan käytiin läpi kolmen linjauksen erot, kahden uuden ja yhden nykyisen. Linjat pisteytettiin sen mukaan, millaiset tuotto-odotukset niistä on pitkän ajan kuluessa suhteessa kustannuksiin. Ja nyt tarkkana. Jos pisteluku on 1 tai enemmän, hanke on kannattava.

Näistä kolmesta hankkeesta parhaaksi idän radan yhteydeksi ylsi nykyinen Lahden oikorata, josta matka jatkuu Kouvolaan. Ideana tässä vaihtoehdossa on, että matka-aikoja nopeutetaan nykyistä raidelinjaa kehittämällä. Hankkeen hyöty-kustannussuhde sai joko pisteluvun 0,66 tai 0,48 riippuen siitä, investoidaanko uudistuksiin 147 miljoonaa (parempi) vai 392 miljoonaa euroa (huonompi). Vaikka näistä kumpikaan ei ollut hyötynäkökulmasta kannattava, ne olivat silti kannattavampia (lue: kannattavampia) kuin kumpikaan ajatelluista uusista reiteistä. Porvoo-Kouvola-reitti sai hyötysuhteeksi 0,37 ja Porvoosta Kotkan kautta Luumäelle johtava linjaus 0,20 pistettä.

Kaupunginjohtajat siis haluavat sanoa, että 0,37 on parempi kuin 0,20 mutta jättävät kertomatta, että vertailussa oli mukana myös 0,48 ja 0,66 pistettä. Muistutettakoon vielä, että toteutukseen asti yltäneessä Lahden oikoratahankkeessa hyötysuhde oli miltei 2.

Jos välttämättä halutaan rakentaa uutta, kääntäisin katseen Porvoosta Kotkan kautta Luumäelle suunniteltuun itäiseen rantarataan. Se ottaisi Porvoon mukaan rataverkkoon, helpottaisi tavaraliikennettä satamiin ja nopeuttaisi Helsingin ja Pietarin välistä yhteyttä. Se ei myöskään mitätöisi aiempia merkittäviä raideinvestointeja kuten Lahden oikorataa.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut