Kimmo Kankaan Esalainen: Kaveria ei jätetä, paitsi kenties digiloikassa – miten varmistetaan satojentuhansien suomalaisten digitalisoituvat palvelut?

Kimmo Kangas

Suomalaisen politiikan Iisakinkirkko, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, nytkähti tällä viikolla askeleen kohti valmistumista, kun yhteensä yli 1600-sivuinen lakipaketti lähetettiin eduskunnan käsittelyyn.

Kun sote-uudistuksen toteutuminen on askeleen lähempänä, kääntää yhä useampi taho katseensa uudistuksen jälkeiseen aikaan. Miten ja millaisia palveluja silloin eri alueilla tuotetaan?

Kansallinen senioriliitto ilmaisi torstaina huolensa siitä, miten vääjäämättä digitalisoituvat sote-palvelut saavuttavat ikäihmiset. Näköpiirissä on, että kun sote-palvelujen toimipisteverkosto todennäköisesti harvenee, ja samalla yhä useamman ikäihmisen toivotaan asuvan mahdollisimman pitkään omassa kodissa, kasvaa tarve digitaalisille palveluille.

Kansallisen senioriliiton ilmaisema huoli on perusteltu tilastojenkin valossa. Ikäihmiset ovat terveyspalvelujen suurin käyttäjäryhmä. Samalla kuitenkin erittäin moni ikäihminen on edelleen sähköisten palveluiden ulottumattomissa.

Tilastokeskuksen viime vuonna julkaiseman tilaston perusteella vain neljä kymmenestä yli 75-vuotiaasta oli käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Nuoremmassa, yli 65-vuotiaiden ikäluokassa internetin käyttö oli jo selvästi yleisempää. Ikäryhmästä 80 prosenttia kertoi käyttäneensä internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Lukuina puhutaan huomattavasta määrästä suomalaisia. Viime vuoden lopussa 65 vuotta täyttäneitä suomalaisia oli yli 1,2 miljoonaa ja 75 vuotta täyttäneitäkin yli puoli miljoonaa. Sadattuhannet suomalaiset ovat siis internetin ulottumattomissa. Kaiken lisäksi yli 65-vuotiaiden osuus suomalaisista kasvaa tulevina vuosina.

Digitalisoituminen koskee koko yhteiskuntaa, mutta erityisen huolissaan on oltava peruspalveluiden saavutettavuudesta. Vaikka isolle enemmistölle suomalaisista on kätevää ja helppoa hoitaa verkossa tai kännykällä vero- ja pankkiasioitaan, ei kaikkien kohdalla tilanne näin ole.

Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto VALLIn Ikäteknologiakeskuksen tänä vuonna toteuttamassa Pankkipalveluselvityksessä kysyttiin ikäihmisten kokemuksia pankkipalveluista. Moni kyselyyn vastannut käytti sujuvasti sähköisiä palveluja, mutta eivät suinkaan kaikki. Ikäihmiset arvostavat henkilökohtaista palvelua kasvokkain tai etäyhteyksien avulla. Palveluiden tulee olla helppokäyttöisiä ja toimintavarmoja. Käytön tueksi on oltava tarjolla matalan kynnyksen apua ja neuvontaa.

Suomessa puhutaan paljon elinikäisestä oppimisesta. Uusia taitoja kannattaa oppia ja opettaa, kun yhteiskunta muuttuu. Ikäihmisten digitaitojen opettamiseen pitää kuitenkin varata paljon aikaa ja myös resursseja. Rauhallinen tahti ja toisto ovat avainasemassa. Lahdessa on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi ikäihmisten digikinkereiden vertaisohjaajista.

Yhteiskunnan digitalisoituessa pitäisi yhteiskunnan kantaa vastuunsa. Ikäihmisten perehdyttäminen ei voi jäädä vain sukulaisten ja vapaaehtoisten vastuulle. Huomioon pitää ottaa sekin, että kaikki eivät yksinkertaisesti pysty tai halua käyttää sähköisiä palveluja. Myös heidän oikeutensa pitää turvata.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.