Pääkirjoitus: Vankka puolustustahtomme on hiipumaan päin

Suomalaisten tahto puolustaa maatamme kaikissa oloissa on laskenut 1980-luvun lopun tasolle. Timo Hartikainen / Lehtikuva

Suomalaisten maanpuolustustahto on perinteisesti ollut parasta A-luokkaa. Valmius puolustautua hyökkääjältä kaikissa tilanteissa on pysytellyt korkeana senkin jälkeen, kun sitä viimeksi testattiin tositilanteessa.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n vuosittainen mielipidekysely ei tälläkään kertaa osoita dramaattisia muutoksia kansalaisten asenteissa. Yleinen asevelvollisuus on tietyin varauksin pysynyt suuressa suosiossa, ja kaksi kolmesta kannattaa Suomen aseellista puolustamista silloinkin, kun lopputulos olisi epävarma. Neljä viidestä on yhä valmis tekemään myös henkilökohtaisen osansa maamme puolustamisessa.

Tuoreimmat lukemat kestävät edelleen hyvin kansainvälisen vertailun. Silti ne paljastavat myös suuntauksen, joka on omiaan herättämään huolta maanpuolustuksestamme vastuuta kantavien tahojen keskuudessa.

Aseellisen puolustautumisen suosio jäi jo kolmantena peräkkäisenä vuotena alle 70 prosentin. Viimeksi liikuttiin yhtä alhaalla 1980-luvun lopulla, kun muurit alkoivat murtua Euroopassa ja kylmä sota oli loppumaisillaan. Henkilökohtaistakin maanpuolustusvalmiutta mittaava lukema oli nyt matalampi kuin kertaakaan sitten vuoden 2012, mistä lähtien asiaa on tällä kysymyksellä kartoitettu.

Maanpuolustustahdon hiipuminen 1980-luvun lopun tasolle olisi helpommin selitettävissä, jos nyt elettäisiin turvallisuuspoliittisesti yhtä auvoista aikaa kuin silloin. Ikävä kyllä emme elä, vaan jännitteet aivan lähialueillammekin lähentelevät jo kylmää sotaa.

Käänne huonompaan tapahtui 2014, kun Venäjä valtasi Krimin Ukrainalta. Sen olisi luullut korostavan uskottavan maanpuolustuksen merkitystä myös suomalaisten mielessä, mutta MTS:n tuoreinkin kysely kertoo jostain aivan muusta.

Viimeksi liikuttiin yhtä alhaalla, kun kylmä sota oli lopuillaan.

Naisten maanpuolustustahto näyttää rapisseen selvästi enemmän kuin miesten. Laskussa se on myös nuorten keskuudessa. Olisi kiintoisaa tietää, mistä erot johtuvat. Siihen ei MTS:n tutkimus anna vastausta kysymyksillään, joiden muotoilu on pitkälti peräisin YYA-ajoilta puolen vuosisadan takaa.

Kysymysasettelun päivittämistä odoteltaessa voidaan aina spekuloida. Samaan aikaan kun entistä useampi kyseenalaistaa aseellisen puolustautumisen tarpeen lopputuloksen näyttäessä epävarmalta, Nato-jäsenyyden vastustus on kääntynyt selvään laskuun. Olisiko kansa kallistumassa sille kannalle, ettei Suomen kannata taistella voimakasta vihollista vastaan yksin, vaan parempi olisi tehdä se läheisten kumppaniemme kanssa?

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.