Pääkirjoitus: Asikkalaa vaivaa koulupöhö

Asikkalan valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi (kesk.) ja 15 muuta valtuutettua torppasivat kouluverkkomuutokset. Antti Hartikainen

Asikkalan kunnanvaltuusto jätti maanantaina tekemättä sen, mitä sen olisi objektiivisesti tarkasteltuna pitänyt tehdä.

Supistuvan lapsimäärän kunnassa poliitikoilta puuttui rohkeus koskea alakouluverkkoon, vaikka Kalkkisten koulun lakkauttamiselle ja kunnan 5.–6.-luokkalaisten keskittämiselle Aurinkovuoren kouluun olisi ollut niin toiminnalliset, pedagogiset kuin taloudelliset perusteet.

Mitä ilmeisimmin kuntavaalien läheisyys sai kuitenkin valtuuston niukan enemmistön painamaan jarrun pohjaan. Tämän täytyi olla valtava pettymys kunnan vastuullisille viranhaltijoille.

Kouluverkon tiivistämisen sijaan valtuusto päätti valita päinvastaisen suunnan: Vesivehmaan koulun laajentamisen.

Vesivehmaan laajentaminen on perusteltavissa kylän kasvunäkymillä, mutta sen vastineeksi olisi pitänyt uskaltaa tiivistää toisaalla.

Asikkalaa tuntuu vaivaavan koulupöhö. Yhtäältä on päätetty rakentaa kunnan tarpeisiin huomattavan suuri, noin 16 miljoonaa euroa maksava Vääksyn yhteiskoulu (VYK), ja toisaalta on jätetty ikävät alakouluverkkopäätökset tekemättä.

Panostukset opetuksen tason ylläpitämiseen ovat tärkeämpiä kuin sinänsä sympaattisten pikkukoulujen tekohengittäminen.

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.

Seuraava valtuusto joutunee pakon edessä tekemään ne päätökset, joita nykyinen valtuusto ei etupainotteisesti uskaltanut tehdä.

Vuosikymmenen puolivälin jälkeen peruskorjausikään tulevat niin Kalkkisten, Länsi-Asikkalan kuin Anianpellon koulut. Jokaisen vastuullisen päättäjän tulisi ymmärtää, että rajun oppilaskadon takia kaikkien koulujen peruskorjauksessa ei ole mieltä.

Pitkässä juoksussa VYK voi tulla taakka kunnan taloudelle. Tilakustannukset rullaavat tästä hamaan tulevaisuuteen, mutta onko kaikille seinille tarvetta? Tällä hetkellä ei ainakaan näytä siltä.

Vaikka Asikkalan talousluvut näyttävät moniin muihin kuntiin verrattuna vielä yllättävänkin hyvältä, on melko selvää, että taloudellinen auringonpaiste ei jatku loputtomiin. Ikääntyvän ja asukasmääräänsä menettävän Asikkalan edessä ovat samat ongelmat kuin muissakin taantuvissa kunnissa.

Soten siirtymisen jälkeen tulevaisuuden kunnan suurin taloudellinen rasitus tulee sivistyspalveluista. Jos ja kun asikkalalaiset päättäjät eivät halua säästää opetuksen laadusta, on seiniä yksinkertaisesti vähennettävä. Panostukset opetuksen tason ylläpitämiseen – ja jopa parantamiseen – ovat tärkeämpiä kuin sinänsä sympaattisten pikkukoulujen tekohengittäminen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.