Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Pääkirjoitus Hallituksen sote-esitys eduskuntaan kritiikkiä uhmaten

Hallituksella oli tiistaina suu messingillä, kun se sai passitetuksi sote-esityksensä eduskunnan käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Tyytyväisyyteen oli hyvä syy, sillä jättiläismäisen kokonaisuuden valmistaminen keskellä koronakriisiä oli hallitukselta hyvä saavutus.

Saa silti nähdä, kuinka pitkään hymy pysyy ministereiden huulilla eduskunnan ryhtyessä nyt käymään 1 600-sivuista lakiesitystä yksityiskohtaisesti lävitse. Sama tapahtui parilla edelliselläkin vaalikaudella, mutta silloisten hallitusten yritykset saattaa kaivattu uudistus voimaan eivät kertaakaan läpäisset perustuslakivaliokunnan tiheää seulaa.

Tästä opiksi ottaneena nykyinen hallitus on korostanut nojanneensa omassa valmistelussaan alusta asti perustuslakivaliokunnan aiemmin kirjoittamiin nuotteihin. Silti nyt valmistuneeseen lopulliseenkin esitykseen näyttää jääneen puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) sanoin miinoja, joihin koko paketti voi vielä kaatua edeltäjiensä tavoin.

Tyrmätessään Sipilän hallituksen yksityisiä palvelutuottajia suosivan esityksen perustuslakivaliokunta korosti palvelujen järjestäjän eli maakuntien perimmäistä vastuuta asukkaidensa palveluista. Linjausta luovasti tulkitseva Marinin hallitus haluaa sen nojalla rajoittaa yksityisten tuottajien liikkumatilan selvästi nykyistä ahtaammaksi.

Käytännössä kyse olisi taannehtivasta lainsäädännöstä.

Näin tehdessään hallitus ohittaa merkittävän osan lausuntokierroksella saamastaan kriittisestä palautteesta. Lainsäädännön arviointineuvostokin varoitti riskeistä, jotka liittyvät nykyisten ulkoistamissopimusten jälkikäteiseen mitätöimiseen. Käytännössä kyse olisi taannehtivasta lainsäädännöstä, joten nähtäväksi jää, mahtuuko tämäkään aikomus perustuslakimme raameihin. Vastaus kiinnostaa myös Päijät-Hämeessä.

Perustuslaillisia ongelmia voi löytyä myös Uudenmaan erillisratkaisusta. Iso taloudellinen ongelma puolestaan on, että esitys ei tehokkaiden kannusteiden puuttuessa hillitse sote-menojen kasvua kuin aavistuksen, ja sekin tapahtuu vasta 2030-luvun puolella. Kestävyysvajettamme ei sillä paljon helpoteta.

Usein välttämättömäksi luonnehdittua sote-uudistusta on yritetty saada aikaan jo viitisentoista vuotta, mikä lisää poliittisia paineita hyväksyä nyt valmistunut esitys kaikkine puutteineenkin. Ellei perustuslakivaliokunta asetu taas poikkiteloin, hallituspuolueiden voimat riittävät kyllä hyväksyttämään esityksen eduskunnalla. Siihen olisi oppositionkin tyytyminen, vaikka siellä ajatellaan, että olisi parempi jäädä jälleen kerran ilman kuin ryhtyä elämään huonon soten kanssa.

Sote-palaute jäi kuolleeksi kirjaimeksi – Kiuru vetosi perustuslakivaliokunnan teeseihin

Tällaisin perustein valtion sote-rahaa jaetaan alueille