Lukijalta: Paluu 1960-luvulle ei ole voittava strategia – Lahden keskustaan toimistotyöpaikkoja ja lisää asumista, jotta kysyntää riittää läpi viikon

Elisa Lientola, Kari Kleemola

Yhdessä asiassa keskustan liikennesuunnitelman (Liisu) vastustajat ovat oikeassa. Lahden keskusta, globaalin kehityksen mukaisesti, ei ole entisensä. Syy ei kuitenkaan löydy sen enempää päättäjistä, fillarikommunisteista kuin toriparkistakaan.

Kaiholla kaivatuilla vuosikymmenillä keskusta oli vilkas, koska siellä olivat jopa teollisuuden työpaikat. Työläiset tulivat bussilla keskustaan, hoitivat työmatkalla ostoksensa torilla ja kivijalkakaupoissa, jonottivat pankkiin, postiin ja vakuutusyhtiöön. Vilkasta toria ympäröivät kuvissa sympaattiset pienet linja-autot.

Sitten tehtaat kasvoivat ulos keskustasta, kaupunkilaisten elintaso ja lukumäärä nousi, asunnot kasvoivat ja auto oli entistäkin useammalla. Työmatka taittuukin laajentuneilta asuinaluilta autolla kaupungin reuna-aluille ja ostokset hoituvat matkalla peltomarketissa.

Tuo vilkkaan keskustan kulta-aika ei palaa enää, koska hoidamme asiat, myös monet ostokset verkossa, palvelua ei enää pankin tiskiltä, saati postista saa eikä moni tarvitsekaan.

Keskustan ei silti tarvitse autioitua. Sen voi pitää kaupungin kohtauspaikkana mahdollistamalla sen kehittymisen viihtymisen ja palveluiden keskuksena, jonne tullaan vapaa-ajalla ravintoloiden, viihteen, elämysten ja hyvinvointipalveluiden perässä.

Tämä edellyttää, että keskustaan saadaan sijoitettua toimistotyöpaikkoja ja lisää asumista, jotta tasaista kysyntää on läpi viikon. Keskustan tulee olla myös saavutettava ja turvallinen liikkua kaikille. Keskustaa halkovat nelikaistaiset tiet ja toria jyristen kiertävät bussit eivät monelle ole houkutus piipahtaa keskustaan nauttimaan vapaa-ajasta. Läpiajoliikenne ei tuo asiakkaita keskustaan, mutta vie niitä ja tekee keskustasta meluisan lisäksi turvattoman.

Läpiajoliikenne ei tuo asiakkaita keskustaan, mutta vie niitä ja tekee keskustasta meluisan ja lisäksi turvattoman.

Tulevaisuuden liikennevälineet haastavat ennestään liikennesuunnittelua, ja on itsestään selvää, että sähköisten pyörä- ja kävelyavustimien lisääntymisen myötä kevyenliikenteen väylien tulee olla selkeämmät. Tämä palvelee yhtä lailla autoilijoita, kävelijöitä kuin pyöräilijöitäkin; jokaiselle on oma paikkansa, eivätkä pyöräilijätkään poukkoile jalkakäytävien ja ajoratojen välillä.

Lahdessa on ollut tapana rakentaa uusia autoliikenteen reittejä tarkoituksena siirtää liikennettä, mutta lopulta on päädytty jättämään myös entiset käyttöön, jolloin vaikutus on jäänyt puolitiehen, ja näin on rakennettu menneisyyden autokaupunkia, mikä ei ole kenenkään etu.

On myös päivänselvää, että ympäristökaupunki Lahti kehittää liikennettään vähäpäästöisemmäksi seuraavana askelena kohti hiilineutraaliutta. Se edellyttää toimenpiteitä, joilla liikkumista saadaan siirrettyä henkilöautoista lihasvoimaan ja joukkoliikenteeseen, kuitenkaan estämättä esimerkiksi inva-liikennettä keskustankaan alueella.

Kaupunkikehitystä ei voi pysäyttää, mutta sitä voi ja pitää ohjata tulevaisuuden suuntaan kaupunkilaisten hyväksi.

Kirjoittajista Lientola on Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja ja Kleemola Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön sihteeri.

Valtuusto saa kuin saakin sanoa Liisusta viimeisen sanan

Prisma-kansaa ei saisi Lahden keskustaan, vaikka sinne veisi moottoritie

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.