Lukijalta: Liisu-hanke siirtää liikennettä vain korttelista toiseen

Mia Mironoff

Lahden kaupunkisuunnittelussa meneillään oleva liikenne- ja liikkumissuunnitelma Liisu 2030 katsoo kaupunkisuunnittelua edelleen pienestä, torilta muutama sata metriä paikannetusta näkökulmasta.

Siltä vaikuttaa suunnitelma, jossa kaavaillaan kaupungin läpikulkuliikenteen siirtoa Vesijärvenkadulta vain 500 metrin päähän Vuoksenkadulle.

Haastan suunnittelijoita katsomaan kaupungin sisäistä ja tänne tulevaa liikennöintiä paljon kauempaa kuin Trion nurkalta ja ajoittamaan suunnitelman huomattavasti pidemmälle tulevaisuuteen kuin seuraavan kymmenen vuoden markkinapäiviin.

Veronmaksajien rahoituksella toteutettavien hankkeiden on kestettävä kriittistä tarkastelua ja osallistettava keskusteluun myös kaupunkilaisia.

On elettävä siinä toivossa, että Lahti nousee kasvukeskukseksi ja siinä yhteydessä on suojeltava keskusta-alueen ainutlaatuisia piirteitä.

Alun perin viheralueiksi ja puistoiksi kaavailtuja yksityiskohtia, kuten Sairaalapuiston aluetta, kolmea päiväkodin yksikköä, Tiirismaan ja Lotilan kouluja liikuntapaikkoineen ja koulua kiertävää Lehmusreittiä, ei saa unohtaa Vuoksenkadun läpiajoliikennettä suunniteltaessa.

Onko liikenteen siirtäminen korttelista toiseen riittävän kauaskantoinen toimenpide?

Alueen viehätysvoima ei helposti avaudu niille kaupunkilaisille, jotka eivät hyödynnä näitä paikkoja, mutta meille alueen asukkaille ne ovat päivittäisessä käytössä olevia hengähdyspaikkoja ja virkistysalueita.

Miksi siis siirtää liikenneongelma Vesijärvenkadun läpiajoväylältä rauhallisemmalle asutusalueelle. Kävely- ja pyöräilyreittejä tarvitaan myös kaupungin tällä laidalla, ja Lotilan koulun kupeesta kulkeekin jo hyvät yhteydet eteläisiin kaupunginosiin.

Työskentelen itse pääkaupunkiseudulla ja ajan lähes päivittäin Lotilan liittymän kautta Lahti–Helsinki-moottoritielle. Tuo liittymä on toimiva ja tuo liikenteen nopeasti ja tehokkaasti keskustaan Saimaankadun tietämille.

Meille lahtelaisille on vankasti piirtynyt kuva pohjois-eteläsuuntaisesta liikennöinnistä Uudenmaankatua ja Vesijärvenkatua pitkin.

Ajatellaan keskustan kehä jo lähtökohtaisesti isommin ja ohjataan liikennettä toisille reiteille. Etelästä pääsee jo nyt sujuvasti Lotilan liittymän, Vanhanradankadun, Upon sillan ja Karjalankadun kautta Saimaankadulle.

Myöskään länsisuunnasta tuleville 700 metrin ajo suoraan palolaitoksen ohi Iso-Paavolankadulle ei liene liioiteltu pidennys matkalle, ellet ole kääntynyt jo Mytäjäisten risteyksessä kohti pohjoista.

Ymmärrän liikennesuunnittelun muutostarpeen, mutta onko liikenteen siirtäminen korttelista toiseen muutamilla sadoilla metreillä riittävän kauaskantoinen toimenpide kaupungin tulevaisuudelle ja oikeita arvoja korostava esimerkki Euroopan ympäristöpääkaupungille?

Kirjoittaja on rehtori ja tanssitaiteen maisteri.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.