Lukijalta: "Katson tärkeäksi selventää, ettei kauppakamari ota kantaa liikennehankkeiden järjestyksiin tai aikatauluihin", kirjoittaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi

Juho Romakkaniemi

Keskuskauppakamarin tuoreessa liikennehankelistauksessa kootaan 18 eri puolella Suomea toimivan kauppakamarin kärkihankkeet.

Minulta kysyttiin Etelä-Suomen Sanomien haastattelussa 27. marraskuuta Keskuskauppakamarin kantaa näihin liikennehankkeisiin, erityisesti itärataan.

Vastasin, että näkemykseni mukaan pitkällä aikavälillä kaikki nämä kauppakamareiden ajamat liikennehankkeet ovat kannatettavia. Uutisoinnissa lyhyen ja pitkän aikavälin ero jäi epäselväksi.

Harmittavasti haastatteluni perusteella moni on tulkinnut virheellisesti, että olisin ottanut kantaa hankkeiden järjestyksiin tai aikatauluihin.

Katson tärkeäksi selventää, että näin ei ole. Emme ota kantaa yhden hankkeen puolesta toista vastaan.

Liikennejärjestelmän suunnittelussa ne eivät ole pitkällä aikavälillä toisilleen vastakkaisia.

Itäradan tuovat esille luonnollisesti ne kauppakamarit, joiden alueella muutkin toimijat edistävät hanketta. Hämeen kauppakamari ei ymmärrettävästi kannata itärataa.

Keskuskauppakamari edistää pitkällä tähtäimellä koko liikenneinfran kehittämistä. Suurin ongelma on huutava puute resursseista.

Valtioneuvoston valmistelema 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on askel kohti suunnitelmallisempaa liikennejärjestelmää.

Myös rahoituksen 300 miljoonan euron tasokorotukset ovat askel oikeaan suuntaan, mutta riittämätön. Väylien korjausvelka on noin 2,8 miljardia euroa. Väyläverkostolle kasaantuneen investointivelan arvioidaan olevan 15 miljardia.

Hallituksella on jo reilussa vuodessa ollut kolme suurta mahdollisuutta tilanteen parantamiseksi.

Valtion omaisuuden myynnillä tehtävistä tulevaisuusinvestoinneista olisi pitänyt sijoittaa huomattava osa liikenneväyliin.

Hallitus ja EU elvyttivät taloutta keväällä. Näistäkään ei liikenneverkon kehittämiseen i juuri rahoitusta laiteta.

Kun resursseista on niukkuutta aina lyhyellä aikavälillä, on hankkeiden toteuttamisjärjestystä arvioitava niiden yhteiskuntataloudellisen vaikuttavuuden mukaan.

Rataverkoston osalta on uusien avauksien lisäksi esitettävä myös toimia, joilla mahdollistetaan nykyisen rataverkon suurempi rahtiliikenne.

Liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä ei saavuteta sillä, että tehdään suunnitelmia ilman että valtio osaltaan osoittaa hankkeille myös tarvittavan rahoituksen.

Kirjoittaja on Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja.

Kauppakamarien lista paljastaa: elinkeinoelämältä laimea tuki Itäradalle

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut