Pääkirjoitus: Rokotesuoja tekee tuloaan kesäksi, siihen asti on vain jaksettava

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kuvaili tiistaina rokotekehitystä kilpajuoksuksi ajan kanssa. Jussi Nukari / Lehtikuva

Pitkin pimeää syksyä ovat suomalaisten kaamos- ja korona-ahdistusta helpottaneet toinen toistaan lupaavammat uutiset koronarokotteiden nopeasta kehittämisvauhdista.

Lääkeyhtiöiden laboratorioissa on valmistumassa ainakin puolentusinaa rokotetta, joita yhdistää asiantuntijoidenkin odotukset ylittävä suojavaikutus. Ensimmäisten odotetaan saavan EU:ssakin myyntiluvan tässä kuussa.

Saavutusta korostaa, että tavallisesti rokotteen kehittäminen voi viedä jopa kymmenen vuotta. Nyt valmista on syntymässä runsaassa kymmenessä kuukaudessa.

Toki rokotetehtailijoita on nyt piiskannut eteenpäin poikkeuksellisen kova kiire, sillä jo alkuvuodesta oli nähtävissä, ettei koronapandemiaa saada talttumaan ennen kuin suurin osa maapallon väestöstä on tavalla tai toisella tullut virukselle immuuniksi. Rokotesuoja on tähän nopein lääke.

Vanha kansa tosin tiesi, millaista jälkeä hosumalla syntyy. Ja tänäkin päivänä on epäilty, voivatko näin nopeasti kehitetyt rokotteet olla riittävän tehokkaita ja saattavatko ne mahdollisesti aiheuttaa vakavia sivuvaikutuksia taannoisen sikainfluenssarokotteen tavoin.

Meidän maallikkojen ei auta tässä kohtaa kuin luottaa itseämme parempien asiantuntijoiden näkemyksiin. Ne ovat ainakin toistaiseksi olleet niin rohkaisevia, että epäilevimpienkin kansalaisten toivoisi karistavan ennakkoluulonsa ja ottavansa rokotteen itsensä ja lähimmäistensä turvaksi sitten, kun niitä ensi vuoden puolella ruvetaan meilläkin tarjoamaan.

Ei auta kuin luottaa asiantuntijoihin.

Tässäkin tapauksessa on syytä muistaa, että koronavitsaus ei hellitä otettaan, ellei riittävää osaa väestöstä rokoteta tautia vastaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vapaamatkustajaksi voi jäädä vain hyvin pieni vähemmistö.

Tuoreimpien tietojen mukaan ensimmäiset suomalaiset voisivat saada koronapiikin tammikuussa. Suunnitellun marssijärjestyksen mukaan etujoukkoon kuuluvat perustelluista syistä ainakin hoitohenkilöstö sekä vanhukset ja muut koronataudin riskiryhmään kuuluvat.

Muiden vuoro tulee vasta heidän jälkeensä, mikä tarkoittaa, että koko kansa saataneen rokotetuksi parhaassakin tapauksessa vasta kesään mennessä. Paljon riippuu myös siitä, kuinka tehokkaasti vastuulliset viranomaiset kykenevät vaativan operaation organisoimaan. Siihen asti on vain jaksettava noudattaa kurinalaisesti nykyisiä ja tulevia rajoituksia, jotta epidemian aiheuttamat vahingot jäisivät mahdollisimman rajatuiksi.

Vaikka kesään on vielä pitkä aika, lohduttavaa kaiken tämän pimeyden keskellä on, että paluu entisen kaltaiseen elämään tulee jokaisen yön jälkeen yhtä päivää lähemmäksi.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.