Lukijalta: Keskustan eheytys on pahasti myöhässä

Esko Passila

Jo ainakin viimeisten 50 vuoden aikana yritykset ovat sijoittaneet kauppojaan sinne, missä ihmisiä liikkuu mahdollisimman paljon. Käytössä on ollut kaksi menetelmää.

Jos katsoo kartalta, miten ABC-asemat on sijoitettu, niin ne löytyvät valtateiden varsilta ja etenkin niiden risteysalueilta. Näissä paikoissa kohderyhmän asiakasvirta on suurin mahdollinen.

Toinen menetelmä on houkuttelu. Tästä ensimmäinen esimerkki Lahdessa oli Launeen Citymarket. Malli oli suoraan rapakon takaa, ja sen toi Lahteen entinen Aleksilla toimineen Kestilän johtaja.

Silloin joskus 60–70-luvuilla keskustaa piristivät pankit. Aleksilla toimi kaikkiaan viisi pankkia. Kun sähköisiä palveluita eikä luottokorttejakaan vielä ollut, kaikkien oli kannettava sitä Nallen parjaamaa multaa pankkien lattioille.

Kun käytiin pankissa, samalla hoidettiin käynnit kivijalkamarketeissakin. Pankit olivat siis suurin vetonaula ja suurten asiakasvirtojen aiheuttaja. Sitten pankit alkoivat hävitä sähköisten palvelujen myötä ja kauppojen tarjonta lisääntyä ja monipuolistua.

Asko vielä sinnitteli keskustassa, ja sinne veimme aina neuvostoliittolaiset asiakkaamme. Heidän ensimmäinen ostoksensa oli matkalaukku.

Pankit olivat siis suurin vetonaula ja suurten asiakasvirtojen aiheuttaja

Amerikasta tuotu ostoskeskusmalli (mall), alkoi vastata muuttuvaan tilanteeseen. Launeelle se rakennettiin melko tyhjään maisemaan, jossa oli tilaa sekä suurelle ostoskeskukselle että myös riittävälle määrälle ilmaisia autopaikkoja.

Houkuttimina toimivat myös erikoistavaroiden kaupat, joita saatiin samaan tilaan. Valtion omistama Alkokin oivalsi uuden tilanteen. Tämä oli ensimmäinen isku kaupungin torikeskustan näivettymiselle. Päätöksen sijoituksesta, kaavoituksesta ja rakennusluvasta tekivät silloiset päättäjät. Nykyiset katumusharjoitukset ovat pahasti myöhässä.

Launeen alue kasvaa, kehittyy ja monipuolistuu. Alueelta ei puutu enää kuin tori. Sittemmin on rakennettu Launeelle Prisma, Paavolaan Citymarket, Holmaan Prisma ja Karistoon Karisma ja niin edelleen. Ne hyödyntävät periferioidensa asukkaita ja ohikulkuliikenteen asiakasvirtoja.

Launeeelle on rakentunut aivan oma kaupallinen kaupunginosansa, jonka kanssa vanha torikeskusta ei kykene kilpailemaan.

Trion harvenevaan myymäläkantaan on kaupunki satsannut omilla palvelupisteillään, mutta riittääkö se? Sokos on tyhjentänyt yläkertansa ja muuttaa sitä hotelliksi. Kyllähän keskustan parikymmentätuhatta asukasta kauppansa tarvitsevat, mutta kääntääkö Liisu lopullisesti periferioiden satatuhatta asiakasta edellä mainittuihin marketteihin?

Sitten valmistuu vielä melko paha kilpailija keskustan kehitykselle. Eteläinen ohitie avautuu ensi viikolla ja sen vaivattomat liittymät Launeen ostoskeskuksiin. Ne ohjaavat melko varmasti Lahden läntisen puolen asiakkaat ohitietä suoraan Launeen kauppoihin.

Ne, jotka ovat tähän asti joutuneet käyttämään keskustan vähäisiä palveluja kaupungin läpimenoliikenteen pakottamina, valitsevat varmaan jatkossa vaivattomammat yhteydet Launeelle.

Kaupungin hallinnossa tyhmyys on tiivistynyt jo vuosikymmeniä. Tähän on johtanut se ideologia, että kaupungin viranhaltijat ja päättäjät voivat päättää, missä ihmiset käyvät ostoksilla.

Näin ei kuitenkaan ole. Ihmisten ostoskäyttäytyminen ja suurten kauppaketjujen rakentamat säiltä suojatut ja liikuntarajoitteisillekin suotuisat paikat houkuttelevat ihmisvirtoja. Kaupungin nykyisen keskustan muuttaminen kävely- ja pyöräilyalueeksi ja toriparkki eivät lopulta vastaa ihmisten käsitystä nykyisestä kaupankäyntiympäristöstä.

Kirjoittaja on TkT, PhD , tietokirjailija .

Kommentoi