Matti Even Esalainen: Lahden keskusta ei kestä enää niskalaukauksia

Matti Eve

Lahden keskustan liikennesuunnitelman Liisun palauttaminen uudelleen päätöksentekoon on kuohuttanut kaupunkilaisten mieliä. Hetken näytti, että koko hanke siirtyy seuraavan valtuuston syliin, mutta ei siirtynytkään.

Johtavat poliitikot junailivat hankkeen jarrumieheksi johtavan virkamiehen. Hänet oli helpompi heittää bussin alle kuin ottaa poliittista riskiä, että asiasta voisi kevään vaaleissa saada kurat syliin. Käy Liisulle valtuustossa kuinka tahansa, on hyvä katsoa hieman taaksepäin ja kysyä milloin keskusta menetti vetovoimansa?

1990-luvun alussa kaavoitettiin Launeen markettitontit. Nopeasti alue täyttyikin uusilla kauppakonsepteilla. Asiakkaat löysivät välittömästi tuolloin paljon herjatut peltomarketit. Siitä jatkui seuraavan alueen kaavoittaminen autokauppojen vallattua Launeen keskiosan. Autokaupat suuntasivat Launeelle tyhjentäen keskustan ja Sopenkorven peltihallit.

Viimeisenä Launeen perukoille kaavoitettiin Renkomäen alue, minne tiensä löysivät mm. rauta- ja sisustuskaupat. Ei mennyt kuin parikymmentä vuotta, kun keskusta hiljeni. Ja lisää hiljenee, kun eteläisen kehätien liikennevirrat alkavat kiinnostaa kauppiaita. Laune oli keskustan osalta ensimmäinen niskalaukaus.

Lahden eteläinen kehätie halkoo pelto- ja kaupunkimaisemat – video näyttää, millainen tie on ilmasta katsottuna

Launeen jälkeen kaavoitettiin Kariston alue. Ahtiala oli tuolloin kasvanut väkimäärältään suuremmaksi kuin Heinola, joten itäisellä alueella oli kaupallista potentiaalia mittavalle kauppakeskukselle. Hollola panosti oman kuntakeskuksensa palveluiden lisäämiseen, joten lännestäkin alkoivat asiakasvirrat Lahden keskustaan tyrehtyä.

Nämä toimenpiteet olivat Lahden keskustan toinen niskalaukaus.

Kolmas niskalaukaus tapahtui, kun Aleksi muutettiin yksisuuntaiseksi. Toriparkin uskottiin tuovan asiakkaat takaisin keskustaan. No toiko? Ei tuonut, ja syy on yksinkertainen. Kaupat eivät seuranneet tätä muutosta ja torin reunalle jäi enää kourallinen kivijalkakauppiaita. Ravintoloista ja kahviloistakaan ei ollut keskustan pelastajaksi.

Lahdessa on noin 120 000 asukasta ja autoja yli 60 000. Nyt suunnitteilla oleva liikennesuunnitelma Liisu 2030 vetelee avokämmenellä autoilijoiden molempia poskia. Liisun ei ole tarkoituskaan lisätä keskustaan liikennettä ja autoilevia asiakkaita, päinvastoin.

Jos asiaa miettii kaupungin reuna-alueiden kauppiaiden vinkkelistä, niin siellä heitellään hattuja ilmaan. Lahtelaisten on huomattavasti kätevämpää, mutta ei ekologisempaa, ajaa reuna-alueiden markettikeskittymiin kuin yrittää tunkea ahtaaseen keskustaan. Liisu tulee olemaan keskustan kauppiaille neljäs niskalaukaus.

Liisu-raivo nousi vähästä – Lahden keskustan liikennesuunnitelma ei ole yltiöpäinen vaan varovainen ja konservatiivinen

On tässä kaikessa myös positiivisiakin puolia. Kaupungin virallisen tavoitteen mukaan vuonna 2030 Lahdessa tulisi olla 150 000 asukasta. Nykykehityksen valossa tämä tavoite on täydellistä unelmahöttöä.

Kolmen viime vuoden aikana väkiluku on kasvanut vain muutamalla sadalla, joten haasteita piisaa. Möyhennetään nyt keskustan alue tuon unelman mukaan, niin kymmenen vuoden kuluttua kaikille riittää lääniä, missä viihtyä ja kulkea vaikka sähkökäyttöisillä kottikärryillä.

Pormestarimallin vastustaja otti kohteeksi Lahden keskustan Liisu-suunnitelman, kansanäänestystä vaativaan aloitteeseen on kertynyt satoja nimiä

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.