Pääkirjoitus: Hallituksen on tehtävä likainen työ omin päin järjestöjen epäonnistuttua

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies edusti työnantajia kariutuneissa neuvotteluissa yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi. Roni Rekomaa / Lehtikuva

Hallitus joutuu koronakriisin keskellä käymään pikavauhtia käsiksi urakkaan, jonka se olisi mieluummin jättänyt muiden päänsäryksi. Kyse on odotettuakin vaikeammaksi osoittautuneesta yhtälöstä, jonka pitäisi yhtä aikaa tuottaa ratkaisu yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi ja työmarkkina-aseman parantamiseksi.

Paketti on olennainen osa hallituksen pyrkimystä loihtia tämän syksyn aikana 31 000 uutta työllistä jo päätettyjen uudistusten ja varsinkin koronakriisin takia vauhdikkaasti kasvavien julkisten menojen kattamiseksi.

Yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on meillä selvästi alempi kuin muissa Pohjoismaissa, ja heihin kohdistettavien toimien on ollut määrä täyttää hallituksen tavoitteesta runsas kolmannes. Kysymys on kuitenkin poliittisesti niin hankala, että hallitus katsoi budjettiriihessään turvallisemmaksi ulkoistaa vastauksen hakeminen työmarkkinajärjestöjen tehtäväksi.

Järjestöt tekivät työtä käskettyä, mutta määräajan umpeutuessa maanantaina ne joutuivat toteamaan seinän tulleen vastaan. Osapuolet tosin päätyivät ehkä yllättäenkin samoille linjoille siitä, että työllisyystavoitetta on mahdotonta saavuttaa tukkimatta niin sanottua työttömyysputkea. Sopua ne eivät kuitenkaan löytäneet siitä, millaisia muutosturvatoimia putken poistaminen edellyttäisi ja paljonko ne saisivat lisätä työnantajien kustannuksia.

Työmarkkinajärjestöjen epäonnistuttua hallituksen pitää nyt tehdä se, mikä sille parlamentaarisessa demokratiassa kuulukin ja päättää itse keinoista asettamansa tavoitteen täyttämiseksi. Tähän hallitus ehti budjettiriihessään myös sitoutua sitä varalta, että järjestöistä ei ole likaisen työn tekijäksi.

Hallitus on asettanut itselleen määräajan tämän vuoden loppuun. Aikataulu on haastava, sillä ei ole yksinkertainen tehtävä sovitella yhteen hallituspuolueiden toisistaan poikkeavia näkemyksiä päätökseksi, joka takuuvarmasti nostaa työllisyysastetta riittävän paljon.

Työttömyysputken katkaisemisella olisi iso työllisyysvaikutus.

Hyvä lähtökohta toki on, että järjestöt olivat lopulta valmiita poistamaan työttömyysputken, joka nykyisellään tarjoaa työnantajille liian houkuttelevan mahdollisuuden kohdistaa irtisanomiset iäkkäimpiin työntekijöihin. Putken katkaisulla olisi tutkitusti iso työllisyysvaikutus.

Hankalammin päätettäviä ovat korvaavat toimet, sillä päätyipä hallitus mihin tahansa, se joutunee tuottamaan pettymyksen joko palkansaajille tai työnantajille. Silti hallituksen on jo oman uskottavuutensakin nimissä tehtävä mitä pitää, koska vastuuta ei voi tässä asiassa enää ulkoistaa muiden kannettavaksi.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut