Lukijalta: Laineet lyövät kovaa ja korkealle Vääksyn yhteiskouluhankkeen ympärillä

Juha Tapiola

Asikkalan valtuuston puheenjohtaja Tuomo Riihilahti demonisoi ESS:ssä joukon ihmisiä Vääksyn Yhteiskoulun (VYK) rakentamisen aloittamisen viivästymisen johdosta.

Minut hän nimesi jopa pääpiruksi, koska olen lokakuussa kirjoittanut mielipiteeni ESS:ssä ja Seutuneloset-lehdissä VYK:n rakentamisen aloittamisen lykkääntymisen todellisesta syystä, eli hankkeen asemakaavan vastaisuudesta.

Mitä faktoja Riihilahdella on kytkeä minut nyt tehtyyn valitukseen? Riihilahden mukaan ”Vanhan Vääksyn kehittämisyhdistys, joka valtuutettu Juha Tapiolan (vihr.) johdattamana (Lukijalta, Seutuneloset 28.10.) valitti VYK:n poikkeamisluvasta.”

Elinvoimainen Asikkala valittajien ikeessä – äänekäs vähemmistö viivästyttää positiivisia hankkeita

Keskeisenä faktana tässä asiassa ovat kolme seuraavaa säännöstä, jotka ovat kaikille rakennusalalla toimiville perustietoa:

1. Maankäyttö- ja rakennuslaki 116 §: Asemakaava-alueella rakennuspaikan sopivuus ratkaistaan asemakaavassa.

2. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §: Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

3. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 89 §: Rakennuslupa voidaan myöntää lainvoimaa vailla olevan poikkeamispäätöksen perusteella. Rakennusluvassa on tällöin määrättävä, ettei rakentamista saada aloittaa ennen kuin poikkeamispäätös on tullut lainvoimaiseksi.

Toisena faktana on syytä tuoda esiin se, ettei kukaan valtuutetuista ole ollut uuden VYK koulun rakentamista vastaan. Vain sen suuruudesta on esitetty erilaisia näkemyksiä.

Maamiehen tietolaari -radio-ohjelman legendaarinen yleisökysymys on, saako naapurin maalle rakentaa.

Yhtä tärkeä kysymys asemakaava-alueella on, saako vastoin asemakaavaa rakentaa. Omistusoikeus ja rakentamisen kaavanmukaisuus ovat yhtä tärkeitä, etukäteen selvitettäviä asioita.

Legendaarinen yleisökysymys on, saako naapurin maalle rakentaa. S aako vastoin asemakaavaa rakentaa ?

VYK:n uudisrakennus on suunniteltu tontille, jolle on jo vuonna 1999 valmistunut VYK:n laajennus ja vuonna 2014 valmistunut Aurinkovuoren koulu.

Näissä molemmissa tapauksissa haettiin ja saatiin poikkeamispäätös asemakaavassa osoitetun rakennusalan ylittämiseen.

Myös nyt vireillä olevassa VYK:n rakennushankkeessa tarvitaan rakennusalan ylittämisen johdosta poikkeamispäätös tai asemakaavan muutos.

VYK:n rakentamista valmistelevan työryhmän puheenjohtajana Riihilahti on varmasti oikea henkilö kertomaan, miksi ei ole etukäteen haettu poikkeamispäätöstä asemakaavassa määritellyn rakennusalan ulkopuolelle rakentamiseen.

Vai onko poikkeamispäätöksen tarve tullut yllätyksenä?

Uuden VYK:n koulurakennuksen sijainti asemakaavan osoittaman rakennusalan ulkopuolella selvisi jo pari vuotta sitten.

Aikaa poikkeamispäätöksen hakemiseen tai kaavamuutokseen olisi ollut riittävästi. Jos näin olisi menetelty, niin VYK:n uuden koulurakennuksen rakennustyöt olisivat mitä todennäköisimmin jo hyvässä vauhdissa.

Vääksyn kouluhankkeella ei rakennus- eikä purkulupaa

Riihilahden esiin nostamasta poikkeamispäätöksestä tehdystä valituksesta voidaan tietysti olla montaa mieltä.

Oikeusvaltion ja demokratiaan peruspilareihin kuuluu kansalaisten ja yhdistysten valitusmahdollisuus. Lainsäätäjä on tämän vahvistanut mm. kuntalaissa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Maalittaminen sosiaalisessa mediassa on uusi ilmiö mm. valituksen tekijöitä kohtaan. Toivottavasti tässä tapauksessa ei kukaan alennu tällaiseen maalittamiseen.

Kirjoittaja on varatuomari, JHT-tilintarkastaja, ja Asikkalan kunnanvaltuutettu (vihr.).

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut