Marjaana Laholan Esalainen: Kalenteriarkeologia paljasti kieron pullonhengen, joka toteuttaa kyllä toiveet, mutta ei niin kuin oli tarkoitus

Marjaana Lahola

Tiedätte varmaan ne asiat, joita monella on tapana tehdä vuoden vaihtuessa. Ensin täytellään vapaavalintaiseen sosiaaliseen mediaan, millainen vuosi onkaan takana ja mitä kaikkea hienoa on tullut tehtyä, ja sen jälkeen luvataan itselle, kuinka uusi vuosi on kaikilla mahdollisilla tavoilla parempi kuin edellinen.

Minun kai pitäisi tietää. Olen syyllinen siihen toimituksen keittiön seinällä olevaan lappuun, jossa lukee "Parempaa uutta vuotta 2020!" Omaan keittiööni hankkimaani pieneen magneettifläppitauluun menin kirjoittamaan "Have a happy 2020!" Ai että, svengaava 20-luku on palannut! Uusi vuosikymmen, uudet kujeet!

Tiedän, tiedän.

Yleensä vuoden lopun muistelut pitäisi tietysti tehdä sen joulun ja uudenvuoden välisen limbon aikana, jolloin on ylensyönyt kinkkua ja juhlapöydän konvehteja niin paljon, ettei sohvalta pääse liikkumaan muuten kuin kierimällä. Mutta koska vuosi 2020 on tähän mennessä kestänyt vapaasti arvioiden noin ikuisuuden eikä yksitoista kuukautta, olkoot: muisteluiden aika saa olla jo nyt.

Teen kirjapinon päältä arkeologisen löydön, joka on peräisin ennen-ajoilta: hennon vaalenpunaisen kalenterin, jonka kanteen on kirjoitettu kirjaimin Kaksituhattakaksikymmentä.

Ilmeisesti entisaikojen ihmiset ovat käyttäneet tällaisia välineitä tehdäkseen "suunnitelmia". Sanalle ei ole enää nykypäivänä vastinetta, joten sen merkitys jää minulle hämäräksi.

Vuoden 2020 ensimmäisellä viikolla olen näemmä antanut itselleni tehtäväksi tehdä suunnitelman alkavalle vuodelle. Olen ottanut asian tosissani: kalenterin loppusivuilta löytyy kirjoittamani otsikko: "50 asiaa vuodelle 2020 eli hauskuushaaste". Sen lisäksi olen listannut haasteita ja asioita, joita haluan parantaa edelliseen vuoteen verrattuna.

Alan miettiä, että on ehkä jonkinlainen siunaus, että olin unohtanut tämän ihan kokonaan.

Pandoran lipas on joka tapauksessa nyt auki.

Olen näköjään jättänyt monet asiat tarkoituksella hyvin epämääräisiksi, mikä kyllä taitaa olla toivottoman huono idea, jos oikeasti haluaa saavuttaa jotakin. Kyseessä on kai kuitenkin ollut enemmän inspiraatiolista kuin mitään muuta.

Tänä vuonna se kuitenkin on ehkä ratkaiseva asia, sillä yllättävän moni asia on tavalla tai toisella toteutunut. Kaikkein parhaiten kohta 24: "Luovu jostakin".

Yllättäen moni konkreettisemmistakin asioita on toteutunut, vaikka usein eri tavalla tai pienemmissä määrin kuin ajatuksena oli. Lista muistuttaa hieman kieroa pullonhenkeä: toiveita voi tehdä, mutta toteutustapa saattaakin olla jotain ihan muuta kuin alun perin tarkoituksena oli.

Esimerkiksi kohta 39: "Ylitä itsesi" ei varmaankaan alun perin tarkoittanut globaalin pandemian ja koronasulkujen kokemista.

Tämän vuoden tilinpäätökseen on aikaa vielä kuukausi (eli entisaikojen ajanlaskussa noin pari vuotta).

Kun mietin miten asiassa viimeksi kävi, alan pohtia mitä seurauksia koituisi, jos hiipisin jonakin iltana toimituksen keittiöön ja kirjoittaisin paperiin vanhan toivotuksen perään "Parempaa uutta vuotta 2021".

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut