Pääkirjoitus: Hallituksen koronastrategia on alkanut horjua

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kantaa huolta koronatilanteen pahenemisesta. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Yhtä jalkaa koronavirusepidemian toisen aallon kanssa on kiihtynyt myös päättäjien keskinäinen polemiikki keinoista, joilla epidemia tulisi saada aisoihin viime kevään malliin.

Pääkaupunkiseudulla kiristettiin vihdoin viime viikolla tuntuvasti rajoituksia maan hallituksen tehtyä selväksi tyytymättömyytensä siihenastisiin toimiin.

Viikonloppuna eriseuraisuus näytti levinneen hallituksen sisällekin pääministeri Sanna Marinin (sd.) julkisuuteen levinneiden sähköpostiviestien mukana. Marin oli lokakuun lopulla kirjoittanut ex-valtiosihteeri Martti Hetemäelle turhautuneensa syvästi siihen, ettei tilanteen vakavuutta ymmärretä ja hallituksen sisälläkin on vaikeuksia saada riittäviä toimia läpi eri puolueiden epäröinnistä johtuen.

Hallituskumppanit eivät tunnistaneet viestistä itseään vaan toivoivat pääministerin tarkentavan, mitä puolueita tämä viestissään tarkoitti. Marin pyrki tyynnyttelemään kohua Ylen haastattelutunnilla. Hän kiisti tarkoittaneensa ketään yksittäistä tahoa ja korosti ymmärtävänsä, että puolueilla on erilaisia näkökulmia. Hän täsmensi, ettei kyse ollut arvostelusta vaan tilanteen toteamisesta.

Arvostelua tai ei, Marinilla on monta hyvää syytä kantaa kasvavaa huolta ja miksei myös osoittaa sormella tahoja, jotka ovat saattaneet myötävaikuttaa koronatilanteen pahenemiseen, olkoonkin että varmasti hyvässä tarkoituksessa. Tosin myös hallituksella on peiliin katsomisen paikka.

Hallituksen kesällä valitsema hybridistrategia on syksyn tullen alkanut horjua. Ongelmaksi on havaittu, että alueellisiin rajoitustoimiin ja tartuntatautilain täsmennyksiin perustuva strategia ei riittävästi tue ennakoivia päätöksiä, jotka keväällä olivat avainasemassa epidemian onnistuneessa torjuntatyössä.

Olisiko hallitus voinut antaa alueille hyvissä ajoin selväkielisempiä neuvoja?

Alueilla on kiristetty rajoitusruuvia pääsääntöisesti aina, kun tautitilanne on liikkunut edellistä vakavampaan vaiheeseen. Marin voi olla oikeassa arvellessaan päätöksiä syntyneen siinä määrin verkkaisesti, että rajoitukset voivat venyä toivottua pitkäkestoisemmiksi. Mutta jos pääministeri itse näki jo lokakuussa mitä tuleman pitää, olisiko hallitus voinut antaa alueille hyvissä ajoin selväkielisempiä neuvoja epidemian kärjen taittamiseksi?

Kritiikkiä hallitukselle voi antaa myös tartuntatautilain verkkaisesta valmistelusta. Mikäli laki olisi saatu päivitettyä ajoissa, hallituksella olisi nyt käytettävissään runsaammin keinoja koronatilanteen hallitsemiseksi. Siinä tapauksessa ei valmiuslaista tarvitsisi keskustella yhtä vakavaan sävyyn kuin viime päivinä on täytynyt tehdä epidemian jatkaessa leviämistään.

Kommentoi