Markus Pirttijoen Esalainen: Kauppakamarien lista paljastaa: elinkeinoelämältä laimea tuki Itäradalle

Markus Pirttijoki

Markus Pirttijoki

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi totesi perjantaina Etelä-Suomen Sanomien haastattelussa, että lahtelaisten huoli Porvoon ja Kouvolan välille kaavaillusta Itäradasta on lyhytnäköistä. Hänestä asioita pitää katsoa 40–50 vuotta eteenpäin ja miettiä, millainen meidän liikenteen ja logistiikan järjestelmämme kokonaisuudessaan on.

Mietitään ensin sitä, missä asemassa Romakkaniemi hanketta kommentoi. Keskuskauppakamari edustaa kattavasti suomalaista elinkeinoelämää ja sen roolina on edistää yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön keinoin. Suomeksi sanottuna keskuskauppakamari on väkevä lobbari, koska kaikki edellä mainitut ovat asioita, joista poliitikot päättävät. Keskuskauppakamarin tehtävä on siis saada kansanedustajien päät kääntymään haluamaansa suuntaan.

Romakkaniemen kannalta haaste on se, että alueilla tarpeet vaihtelevat eikä asioissa katsota aina samaan suuntaan. Itärata on yksi sellainen.

Liikennehankkeiden edistäminen on ollut kauppakamarien keskeisintä toimintaa alusta alkaen. Hämeen kauppakamari – silloinen Lahden kauppakamari – perustettiin 80 vuotta sitten. Etelä-Suomen Sanomat uutisoi asiasta näyttävästi etusivullaan 27. marraskuuta 1940. Perustavassa kokouksessa Lahden silloinen kaupunginjohtaja Uuno Takki totesi, että kauppakamaripiirin teollinen ja kaupallinen toiminta tarvitsee laajassa mitassa erilaatuisia "ulkolaista" alkuperää olevia tarve- ja raaka-aineita, ja siksi kuljetus ja yleensä liikenneolojen kehittäminen seutukunnan nousukykyä vastaavaksi on ensiarvoisen tärkeä kysymys.

Näin aikana, kun maassa sopeuduttiin talvisodan jälkeisiin alueluovutuksiin, suunniteltiin jälleenrakennusta eikä tiedetty vielä lähivuosien sodasta mitään.

Kuljetuksiin liittyvä infra – maantiet ja rautatiet – nähtiin tärkeinä jo tuolloin ja sitä ne ovat tänäkin päivänä. Eteläinen kehätie on jo osoittanut voimansa Viking Maltin investoinnin myötä.

Elinkeinoelämän näkemys Itärata-hankkeessa on erityisen mielenkiintoinen, koska ilman yksityistä rahaa Itärataa ei koskaan rakenneta. Ilman yksityistä rahaa käy päinvastoin niin, että kunnat ja valtio menettävät mahdollisessa hankeyhtiössä miljoonia, jopa kymmeniä miljoonia euroja. Vain konsultit voittavat.

Elinkeinoelämän ääni kuuluu mainiosti kauppakamarien yhteisessä liikennehankelistauksessa. Itäratahankkeelle listaus on, ainakin siitä pidettyyn julkiseen meteliin verrattuna, iso pettymys. Ainoastaan kolme kauppakamaria mainitsee asiasta. Pohjois-Karjala näkee sen "pitkän aikavälin tähtäimenä". Kuopio ja Etelä-Savo totesivat sen olevan myöhempien aikojen asioita. Itäradan harvoja todellisia hyötyjiä on Porvoo, joka kuuluu Helsingin seudun kauppakamariin. Sen raporttiosuudessa Itärataa ei mainittu lainkaan.

Kaikkein erikoisinta on se, että Kymenlaakson paperissa ei ollut ainoana kauppakamarina listattu ensimmäistäkään ratahanketta, vaikka Kouvolaa pidetään koko Itärata-projektin priimusmoottorina.

Jos elinkeinoelämän suhtautuminen rataan on näin laimeaa jo nyt, mitä se onkaan sitten, kun pitäisi alkaa kaivaa kuvetta?

"Katson tärkeäksi selventää, ettei kauppakamari ota kantaa liikennehankkeiden järjestyksiin tai aikatauluihin", kirjoittaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi

Kommentoi