Pääkirjoitus: Lakimuutos suojaa yrityksiä konkurssilta, mutta voi pitkittyessään tuoda muita ongelmia

Monessa yrityksessä rahat ovat tiukassa ja laki antaa niille nyt suojaa konkurssilta. Anssi Hietamaa

Tänä syksynä yrityksiä on mennyt kumoon poikkeuksellisen vähän. Tilastokeskuksen mukaan elo-syyskuussa konkurssiin on asetettu 416 yritystä. Määrä on lähes 40 prosenttia pienempi kuin edellisvuosien syksyinä. Konkurssien vähäisyys ei kuitenkaan kerro yritysten taloudellisesta tilasta vaan taustalla on väliaikainen lakimuutos, joka on tehnyt konkurssiin hakemisesta aiempaa vaikeampaa. Tällä on haluttu turvata velallisten asema poikkeuksellisessa taloustilanteessa. Ilman lakimuutosta koronan runtelemassa yhteiskunnassa konkurssien määrä voisi olla nykytilanteeseen verrattuna moninkertainen.

Väliaikainen lakimuutos astui voimaan toukokuussa 2020. Sillä rajoitettiin velkojan mahdollisuuksia hakea velallista konkurssiin siinä tapauksessa, että tämä jättää noudattamatta konkurssiehtoista maksukehotusta. Käytännössä lakimuutos johti siihen, että velkojat kuten pankit ja eläkeyhtiöt eivät edes alkaneet periä saataviaan konkurssin uhalla vaan siirsivät asiaa myöhemmäksi. Ymmärrystä poikkeustilanteeseen löytyi.

Lakimuutoksen piti umpeutua lokakuun lopussa, mutta sille määrättiin kolmen kuukauden jatkoaika. Jatkoa seurasi perjantaina, kun hallitus päätti esittää uutta pidennystä ensi vuoden syyskuun loppuun asti. Yrityksille on siis luvassa keinotekoinen konkurssiturva vielä lähes vuodeksi. Tämä siksi, että lakimuutoksen aikana velkojan on tavallista vaikeampaa esittää velallisen maksukyvyttömyyttä. Työläs prosessi aiheuttaisi velkojalle kustannuksia ja siksi se jätetään mieluummin odottamaan normaaleja aikoja. Näin ainakin on ollut. Vaan miten mahtavat pankit ja eläkelaitokset suhtautua uuteen jatkoaikaan?

Pankkeja ja vakuutusyhtiöitä edustava Finanssiala ry ymmärsi siirtymäkauden jatkamisen lokakuun lopusta kolmella kuukaudella eteenpäin, koska epidemia pääsi syksyllä uudestaan kiihtymään ja hallitus asetti maahan elinkeinotoimintaa haittaavia rajoituksia. Finanssiala kuitenkin ihan oikeutetusti pelkää, että pitkittyessään maksuhelpotukset velkaannuttavat entisestään jo valmiiksi maksukyvyttömiä yrityksiä. Silloin voivat jäädä saamatta jopa vuoden lakisääteiset maksut. Ne rahat kerättäisiin muilta.

Lakimuutos antaa turvan myös niille yrityksille, joiden taloustilanne ei anna edellytyksiä liiketoiminnan jatkamiselle. Tällainen rakenteellinen vääristymä pitäisi pystyä kitkemään pois myös poikkeusoloissa, jotta markkinaan jäisi tilaa terveille yrityksille sitten kun normaaliajat koittavat.

Lakisääteiset maksut voivat jäädä saamatta jopa vuoden ajalta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.