Pääkirjoitus: Eteläisen kehätien avautuminen päättää yli puolen vuosisadan odotuksen

Eteläinen kehätie syöksyy Liipolassa pitkään tunneliin. Katja Luoma

Enää ei tarvitse nukkua monta yötä, kunnes yli puoli vuosisataa kestänyt odotus saa onnellisen päätöksensä. Tiistaina 8. joulukuuta avataan eteläinen kehätie, joka siirtää Valtatie 12:n valtakunnallisen poikittaisliikenteen väljemmille vesille Lahden ja Hollolan keskustan välittömästä läheisyydestä.

Kehätie valmistuu 275 miljoonan euron kustannusarviossaan ja myös aikataulussaan, mikä suurissa infrahankkeissa ei ole itsestäänselvyys. Nopeasta toteuttamisesta ei kannata silti puhua, mikäli hanketta tarkastellaan aivan sen syntyajoista lähtien.

Tarve ohjata Lahden keskustan poikki kulkeva itä–länsisuuntainen autoliikenne nostettiin niin valtion kuin paikallistenkin viranomaisten papereissa esille jo 1960-luvun alussa. Saman vuosikymmenen lopulla kehätien linjaus merkittiin ensi kertaa seutukaavaan suurin piirtein nykyiselle paikalleen Launeelle. Riittävää yksimielisyyttä linjauksesta ei silti saatu aikaan, ja monta vuosikymmentä uhrattiin kinasteluun siitä, mihin kohtaan eteläistä Lahtea kehätie tulisi loppujen lopuksi rakentaa.

Vasta 2000-luvun ensi vuosikymmenen puolimaissa Lahden valtuusto onnistui tekemään Launeen linjauksesta niin sitovan päätöksen, että hanke saatiin eteenpäin valtion tieviranomaisten suunniteltavaksi. Siitäkin hetkestä kesti kymmeneen pitkää vuotta, ennen kuin valtiovalta oli valmis rahoittamaan kehätien rakentamisen.

Tähdet osuivat kohdalleen viime vaalikaudella, kun Sipilän hallituksen suuri infrapaketti kaipasi aluepoliittista tasapainoa eteläisestä Suomesta. Täkäläiset edunvalvojat olivat kiitettävästi hereillä ja onnistuivat ujuttamaan kehätien hallituksen pakettiin. Lobbausta helpotti sekin, että hanke oli jo käytännössä suunniteltu aloittamista vaille valmiiksi.

Maankäytön tehostamiselle avautuu mahdollisuuksia.

Valmistuessaan kehätie poistaa häpeäpilkun, jonka valtatie12 on täällä muodostanut yhtenä viimeisistä suuren kaupungin halki kulkeneista valtateistä koko Suomessa. Etenkin raskaan liikenteen poistuminen loitommalle vahvistaa turvallisuutta. Myös maankäytön tehostamiselle avautuu uusia mahdollisuuksia niin itse kehätien kuin paikalliseksi väyläksi muuttuvan entisen valtatien varrella.

Mannerheiminkadun tuntumaan on alkanut jo nousta runsaasti uudisrakentamista, ja suunnitelmat ovat pitkällä kadun muuttamiseksi suurimmalta osaltaan nykyistä hitaammaksi kaupunkibulevardiksi. Suunnitelmat ovat perusteltuja, mutta niiden toteuttamisessa ei kannata kiirehtiä liikaa ennen kuin saadaan täysi varmuus siitä, kuinka paljon liikennettä uudelle kehätielle lopulta siirtyy.

Viikon päästä liikenteelle avautuvan Lahden eteläisen kehätien varrelle houkutellaan nyt uusia yrityksiä, Keskokin kiinnostunut liikennevirran muutoksista Hollolassa

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut