Milja Kungaksen Esalainen: Oi näitä aikoja, nyt tekisi mieli nauraa maha kippurassa – lähetä vinkkisi, mikä sinua naurattaa

Milja Kungas

Milja Kungas

Milloin olet nauranut viimeksi oikein kunnolla? Tätä piti pysähtyä itse miettimään. Hymyilen ja naurahtelen arjessa yleensä melko paljon, mutta en saanut viime ajoilta päähäni hetkeä, jolloin olisin nauranut maha kippurassa tai niin, että en meinaa saada lopulta henkeä. Aviomies kyllä väitti, että muistaa sellaisiakin kertoja jopa kotoa tältä syksyltä, mutta oma muistini on tässä kohtaa harmaampi.

Tässä ajassa naurua ja huumoria todella tarvittaisiin. On marraskuun pimeys, on jo pitkään jatkuneen ja jälleen voimistuneen koronapandemia-ajan turnausväsymys ja sen päälle kunkin ihmisen omat huolet ja murheet.

Suomen Mielenterveys ry:n nettisivuilla todetaan: ”Huumorintaju on tärkeä selviytymiskeino, kun elämäntilanteet ja olosuhteet vaihtelevat. Nauru antaa voimaa kohdata asioita. Nauru on tarttuvaa, se yhdistää ihmisiä ja lisää myönteistä vuorovaikutusta.”

Kun taas pyrimme välttämään hetken aikaa sosiaalisia kontakteja ja viheläisen viruksen tarttumista, ei naurukaan pääse tarttumaan totuttuun tapaan.

Sosiaalisessa mediassa tulee välillä vastaan korona-aikaan liittyviä vitsejä tai kuvia. Joku voi kokea vakavalla asialla vitsailun paheksuttavaksi, mutta toisaalta musta huumori on ollut kautta aikain tärkeä selviytymiskeino ihmisille. Se on tuttu tyylilaji myös esimerkiksi kirjallisuudesta, teatterista ja elokuvista.

Huumori on yhdistävä tekijä. Miten ihanaa on, kun joku toinen nauraa yhtä tyhmille jutuille kuin itse. Ja sarkasmi, sehän vasta rakastettavaa onkin – paitsi jos se jää ymmärtämättä ja toinen vetää herneet nenään.

Nauru ja itku ovat lopulta melko lähellä toisiaan. Tiedätte varmasti senkin tunteen, kun nauraa niin, että kyyneleet valuvat silmistä.

Tunnetusti naurulla on paljon terveysvaikutuksia, niitä on tutkimuksin osoitettu. Nauraminen virkistää verenkiertoa, edistää ruoansulatusta ja hapettaa verta (terve.fi). Kunnolla nauraminen vapauttaa endorfiineja eli mielihyvähormoneja. Nauraminen lievittää stressiä ja lisää myönteistä vuorovaikutusta ystävien kanssa (omaterveys.terveystalo.com).

Nyt kun ihmiskontakteja on pitänyt taas vähentää, yhdessä nauraminenkin on vähentynyt. Tätä voi yrittää korvata puheluilla, videopuheluilla ja viesteillä. Ei se valitettavasti tunnu ihan samalta, vaikka kuinka yrittää. Kun ihmisten välissä on väline, on kyse enemmänkin juuri naurahtelusta, ei remakasta yhdessä nauramisesta.

Mutta kannattaa silti yrittää niillä välineilläkin – joku pieni, typerä puhelimessa lausuttu vitsi tai kepeä kuvaviesti voi piristää juuri oikealla hetkellä. Juuri tätä kolumnia kirjoittaessani viestin samalla kahden työystävän kanssa höpö-juttuja muutaman minuutin niin, että nauratti jo ääneen.

Mikä sinut saa nauramaan? Laita vastauksesi minulle vaikka sähköpostilla milja.kungas@ess.fi. Voisimme poimia muutaman vinkin ja jakaa nämä ilonaiheet muillekin ESS:n lukijoille.

Samalla voimme toistaa kollegaltani oppimaani mantraa ja uskoa tulevaisuuteen ilman koronatuskaa: "Tämäkin menee ohi".

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.