Terhi Säynäjärven Esalainen: Kiitokset etulinjaan teille, jotka ette koskaan voi tehdä työtänne etänä – kiitos myös vapaaehtoisille, jotka eivät ummistaneet silmiään hädältä

Terhi Säynäjärvi

Terhi Säynäjärvi

Koronarajoitukset kovenevat. Vaihtoehtoja ei ole, mikäli haluamme välttää usean Euroopan maan järkyttävät sairaus- ja kuolleisuusluvut.

Kun välillä on saatu elää ilman kovia rajoituksia, ehkä kestämme tulevan – monen mielestä voi olla välillä mukavakin käpertyä oman perheen pariin joulunodotustunnelmissa. Työtkin hoituvat jo rutiinilla etänä.

Tämä on hyväosaisen tilannekatsaus – eli vain toinen puoli asiasta.

Toisessa tilanteessa ovat ihmiset, jotka eivät koskaan voi tehdä työtään etänä tai joiden työstä koronatilanne tekee monin verroin normaalia kuormittavampaa. Ja he, jotka tarvitsevat apua kädestä pitäen, ei etänä.

Korona-aikana olen ihaillut esimerkiksi opettajia, jotka perustyönsä lisäksi tekevät paljon muuta: valvovat esimerkiksi turvavälien noudattamista luokassa, ruokalassa ja välitunnilla, ohjaavat lapsia ja nuoria siirtymään ulos tai sisään ryhminä toisiaan kohtaamatta.

Opettajat kohtaavat päivittäin kymmeniä, ellei satoja oppilaita ja opiskelijoita – siis mahdollisia viruksen kantajia. He kohtaavat joka päivä myös ahdistuksen, jota korona-ajan epävarmuus nuorissa aiheuttaa. Tulevasta ei tiedä, eikä kavereita saisi tavata. Perheissä voi olla taloudellista ahdinkoa työttömyyden ja lomautusten takia.

Monilla niistä nuorista, joilla oli vaikeaa jo ennen poikkeusaikaa, saattaa nyt olla vielä mutkikkaampi kuvio elämässä.

Jos siirryttäisiin etäkouluun, se vähentäisi kontakteja, mutta seuraukset olisivat muuten kovia – tämä opittiin viime keväästä, ja onneksi kynnys etäkouluun on nyt korkealla.

Opettajien lisäksi yhteiskuntaa pitävät yllä monet ammattilaiset, joiden on turha unelmoida kontaktien vähentämisestä tai jatkuvista turvaväleistä. Hatunnosto kaikille kaupan myyjille, poliiseille, pelastajille, hoitajille ja lääkäreille.

Ja aivan erityinen kumarrus koronan etulinjaan teille, jotka työvuoron alkajaisiksi puette päällenne maskin, suojalasit, suojapäähineen, suojahaalarin ja kahdet hansikkaat – ja hikoilette varusteissanne koko työvuoron ajan. Siinä ei siemailla kahvia työtä tehdessä edes yövuorossa, vaikka kuinka väsyttäisi.

On myös avun tarpeessa olevia ihmisiä, joista uhkasi tulla miltei näkymättömiä poikkeusaikojen alkaessa keväällä. Vapaaehtoistyötä ja avustustoimintaa lopetettiin, karsittiin tai jouduttiin organisoimaan uudella tavalla.

Onneksi monet auttajat ymmärsivät, ettei edes korona saa estää ruoan jakelua tai kadulla elävien auttamista.

Esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitoksen Tukialus-partio ei luovuttanut, vaikka korona säikäyttikin. Etsivää päihdetyötä tekevä Tukialus partioi Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän lisäksi myös Lahden kaduilla. Avuntarve on korona-aikana ollut suurempaa kuin koskaan.

Hienoa työtä tekevät myös vapaaehtoiset, jotka monissa organisaatioissa ovat mukana järjestämässä ylijäämäelintarvikkeiden keruuta ja ruokakassien jakelua poikkeusolojen turvajärjestelyin.

Monet vapaaehtoisista ovat myös itse joskus saaneet apua. Nyt he haluavat laittaa hyvän kiertämään.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.