Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Missä ja millainen on oma lähimetsikkösi? Kerro meille lähimetsikkösi merkityksestä

Lukijalta | Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusrikkomus

Oikeus elää ilman pelkoa väkivallasta tulisi olla jokaisen ihmisen perusoikeus. Tämä oikeus ei kuitenkaan toteudu miljoonille tytöille ja naisille ympäri maailmaa, jotka joutuvat kokemaan sukupuolestaan johtuvaa väkivaltaa joka päivä.

Yksikään maa ei ole tämän ilmiön ulkopuolella. Suomessa jopa yli 47 prosenttia yli 15-vuotiaista naisista ja tytöistä on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Vuonna 2019 ilmoitettujen raiskausten määrä nousi edellisvuodesta kuusi prosenttia. Viranomaisten tietoon tulleiden pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosten määrä on nousussa, samoin turvakotien asiakasmäärät.

Anna, 30, suuttui persujen pamfletista: Miksi väkivaltaa kokeneiden ääni unohtui taas?

Toistuvan väkivallan uhreista yli 90 prosenttia on tilastojen mukaan naisia. Tilastojen valossa Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille.

Maailmalla yksi kolmesta naisesta on kokenut väkivaltaa, 15 miljoonaa naista ja tyttöä ovat joutuneet raiskauksen uhriksi, 200 miljoonaa naista ja tyttöä on kokenut sukupuolielinten silpomista ja 650 miljoonaa tyttöä on joutunut naimisiin ennen 18 ikävuotta. Tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa käytetään konflikteissa sodankäynnin välineenä, ja väkivalta- ja seksuaalirikoksiin liittyvä lainsäädäntö on yhä riittämätön ympäri maailmaa.

Naiset kuulevat puheita paksuista reisistä, naimattomuudesta ja aviomiehen metsästämisestä – Zimbabwen naispoliitikot kamppailevat väkivaltaa ja vähättelyä vastaan

Koronapandemian aiheuttamat karanteenit, taloudellinen ahdinko ja lisääntynyt stressi ovat pahentaneet tilannetta entisestään. Pandemian aikana naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan määrä on tilastojen mukaan noussut joka puolella maailmaa.

Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusrikkomus. Naiset ja tytöt eivät ole turvassa väkivallalta missään. Se varjostaa naisten ja tyttöjen elämää kodeissa, julkisissa tiloissa, kouluissa, työpaikoilla, lenkkipoluilla ja netissä. Vaikka tilastojen valossa tilanne on varsin vakava, se ei kuitenkaan ole toivoton.

Me kaikki voimme omassa arjessamme osallistua väkivallattomien yhteiskuntien rakentamiseen ja nousta vastustamaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa omalla toiminnallamme. Voimme äänestää valtaan henkilöitä, jotka tarttuvat tähän teemaan konkreettisin teoin, ja vaatia päättäjiltä lakeja ja resursseja naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.

Voimme jakaa tietoa aiheesta omissa kanavissamme ja puhua siitä ystäville, perheenjäsenille ja kollegoille. Voimme lahjoittaa rahaa ja toimia vapaaehtoisina järjestöissä, jotka työskentelevät naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.

Lahdessa marssittiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan: "Sukupuolittunut väkivalta on iso ongelma myös Suomessa"

Väkivalta ei ole yksityisasia, eikä se ole koskaan oikeutettua. Maailma, jossa naiset ja tytöt saavat elää ilman jatkuvaa pelkoa väkivallasta, on mahdollinen, mutta sellaisen maailman rakentaminen vaatii jokaisen osallistumista.

Joka vuosi keskellä pimeintä marraskuuta, 25.11, vietetään kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Samana päivänä alkaa YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin kansainvälisen Oranssit päivät -kampanjan sukupuolen perusteella tapahtuvaa väkivaltaa vastaan. Kuusitoista päivää aktivismia loppuu ihmisoikeuksien päivänä 10.12.

Kirjoittaja on UN Women Suomi erityisasiantuntija.